Uutishuone

Uutiset

Uusi selvitys: Vientiteollisuus tuo puolet Suomen hyvinvoinnista

Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä. Verojen osalta vaikutus on noin kolmannes suhteutettuna kokonaisverokertymään. Luvut käyvät ilmi uudesta selvityksestä, jossa on tutkittu vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuus lupaa jatkoa menestykselle, jos tietyt edellytykset toteutuvat.

– Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin pieneksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Vientiteollisuus muodosti kokonaisuudessaan 257,6 miljardin euron vuosikohtaisen liikevaihdon Suomessa vuonna 2021 jatkuvan toiminnan ja investointien kautta. Tästä muodostui 101,5 miljardin euron arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen (47 prosenttia). Vuonna 2021 vientiteollisuus työllisti noin 1 151 800 työntekijää (42 prosenttia) ja johti noin 35,4 miljardin euron verokertymään.

Luvut käyvät ilmi tuoreesta KPMG:n laatimasta selvityksestä, jossa on tutkittu vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuuden vaikutukset on arvioitu jatkuvan toiminnan ja investointien näkökulmasta. Selvitys perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin vuodelta 2021 ja panos–tuotosmalliin pohjautuvaan laskentaan.

Vientiteollisuus luo kestävää kasvua

Suomalainen teollisuus tavoittelee aktiivisesti hiilineutraaliutta ja tekee vihreästä siirtymästä hyvää liiketoimintaa. Yritykset pyrkivät kohti hiilineutraaliutta sekä pienentämällä hiilijalanjälkeä että kasvattamalla hiilikädenjälkeä. Suomalaisten toimialaliittojen vuonna 2019 laatimat vähähiilitiekartat ovat olleet kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke.

– Suomalaisen teollisuuden valttikortti on suuri myönteinen kädenjälki ja pieni jalanjälki. Vihreä siirtymä tarjoaa lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien arvosta, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola alleviivaa.

Vientiteollisuuden menestymisen takaaminen tulevaisuudessa edellyttää ennen kaikkea kolmea asiaa.

1. Tarvitsemme paljon uusia osaajia. Korkea osaamisen taso ja riittävä osaajien määrä ovat avainasemassa, kun hyvinvointimme rahoittamisen edellyttämä kasvu luodaan.

2. Meillä on oltava rohkeutta olla kekseliäimpiä. TKI-rahoitusta tulee lisätä pitkäjänteisesti sekä maailmanluokan julkiseen tutkimukseen että yritysvetoiseen, markkinalähtöiseen innovaatiotoimintaan.

3. Kolmas menestyksen avain on kilpailukyvyn turvaaminen. Tarvitaan johdonmukaista, tavoitteellista ja markkinalähtöistä pitkän aikavälin teollisuuspolitiikkaa.

– Päämääränä tulee olla investointeja houkuttelevan, kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentaminen. Suomessa ei tule kasvattaa teollisuuden kustannuksia omissa käsissä olevilla poliittisilla päätöksillä eikä EU-sääntelyn kautta. Lisäksi Suomen luvitusprosessi kaipaa perustavanlaatuista uudistamista, ja päästöttömän sähkön hinta ja saatavuus ovat tärkeitä investointien houkuttelevuuden kannalta, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Jos vientiteollisuuden toimintaympäristö on maassamme suotuisa, toimialamme luovat Suomeen kestävää kasvua, arvonlisää, vienti- ja verotuloja sekä työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Tämä tehdään valmistamalla ilmastomyönteisiä ja haluttuja tuotteita maailmalle, yhä pienemmin päästöin, toimitusjohtajat vakuuttavat.

Maamme kolme suurinta vientiteollisuusliittoa, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry, jalkautuvat alkuvuonna laajalle yhteiselle vaikuttamiskiertueelle kaikkiin vaalipiireihin. Tavoitteena on lisätä kansanedustajaehdokkaiden ymmärrystä teollisuuden ja viennin merkityksestä koko kansantaloudelle sekä Suomeen. Tarkoitus on myös tarjota edustajaehdokkaille konkreettisia esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Vientiliitot järjestävät kaikkiaan 20 infotilaisuutta eri puolilla Suomea.

Lue selvitys tästä.

Lisätietoja:

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry.

p. 050 438 9247, mika.aalto@kemianteollisuus.fi

Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry.

p. 0400 633 751, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi

Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

p. 09 132 6600, paula.lehtomaki@forestindustries.fi

Lisätiedot alkavasta kiertueesta:  

Taru Jussila

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Teknologiateollisuus ry.

p. 040 051 0853, taru.jussila@teknologiateollisuus.fi

Mika Mäkinen

Viestintäjohtaja, Metsäteollisuus ry

p. 050 555 3425, mika.makinen@forestindustries.fi

Juha Vainio

Viestintäjohtaja, Kemianteollisuus ry.

p. 040 688 2609, juha.vainio@kemianteollisuus.fi

KilpailukykyKansainvälinen kauppa

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Metsäteollisuus ry
Forestindustries

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Artikkelit
Keräämme tähän päivittyvään artikkeliin metsäteollisuuden kansainvälisen kaupan kannalta keskeisiä nostoja muuttuvien tullien vaikutuksista.
Uutiset
Suomen ennestäänkin pitkä logistinen takamatka uhkaa kasvaa tieverkon rapautuessa.
Pääekonomistin uutiskirjeet
Pintaa syvemmältä – pääekonomistin katsaus metsäteollisuuden ajankohtaisiin aiheisiin.
Uutiset

Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä metsäteollisuuden toimintaympäristö pysyi haasteellisena ja markkinakysyntä vaimeana. Makrotaloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä kansainvälisen kaupan häiriöt vaikuttivat

Tilastot

Valtaosa metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin, ja sen osuus Suomen tavaraviennistä on ollut keskimäärin 19 % vuodesta 2016 alkaen. Vientimäärät vaihtelevat

Tilastot

Metsäteollisuuden tuotantomäärät vaihtelevat kvartaaleittain. Vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten globaali taloustilanne, kuluttajakäyttäytyminen sekä kotimaisten tuotantolaitosten kilpailukyky. Lisäksi tuotantomäärissä näkyvät huoltoseisokit