Työehtosopimuksissa on sovittu, että työaika pitenee 24 tunnilla ensi vuoden alusta. Useilla työpaikoilla käydään nyt paikallisia neuvotteluja siitä, miten se käytännössä toteutetaan. Nämä neuvottelut voi käydä niin, että lopputulos hyödyttää kaikkia – esimerkiksi sesonkiluonteisessa työssä.

Työajan pidennys on kilpailukykysopimuksen keskeinen työkalu puutuoteteollisuuden yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, joten alan yrityksissä vaihtoehtona, jossa työaika ei pitenisi kilpailukykysopimuksen mukaisesti, säilyy poissuljettuna. Julkisessa keskustelussa pyörivät näkemykset tämänkaltaisen vaihtoehdon olemassaolosta johtavat harhaan.

Tavoitteena on ensisijaisesti sopia paikallisesti parhaaksi katsottava ratkaisu, jolla työaikaa pidennetään. Myös mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksissa sovittu ratkaisumalli jättää tilaa paikallisille ratkaisuille.

Monilla työpaikoilla työajan pidennystä on neuvoteltu käytettäväksi aidosti tuotannon lisäämiseen kolmen tuotantopäivän verran verrattuna aikaisempaan. Eli suomalaiset osaajat pystyvät valmistamaan enemmän ovia, ikkunoita, huonekaluja, keittiö- ja kylpyhuonekalusteita sekä vaneria ja sahatavaraa.

Työajan pidennyksen hyödyt näkyvät siis konkreettisesti lisääntyvänä tuotantona. Näin suomalaisten yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa suhteessa kilpailijamaihin sekä lisätä vientiin ja kotimaiseen kulutukseen menevien tuotteiden määrää.

Erityisesti puutuoteteollisuudessa työajan pidennys on hyödyllinen ja tarpeellinen. Lisäksi sen toteutustapa on hyvin käytännöllinen ja yksinkertainen, varsinkin verrattuna moniin muihin aloihin. Toki puutuoteteollisuudessa työajan pidennyksen hyödyt ovat myös selkeämmin nähtävissä kuin joillain toisilla aloilla.

Työehtosopimusratkaisumme mahdollistaa työajan pidennyksen toteuttamisen arkipyhäviikon työaikaa lisäämällä, jolloin enintään kolme arkipyhäviikkoa voidaan muuttaa normaaliksi 40 tunnin työviikoksi. Tällä tavalla tuotannon määrää saadaan lisättyä. Arkipyhäviikot aiheuttavat lisäksi monenlaista haittaa tuotannossa, jota voidaan nyt välttää.

Työajan pidennys voidaan myös toteuttaa työajan lyhennysvapaita eli niin sanottuja pekkaspäiviä vähentämällä. Sopimusratkaisu mahdollistaa myös jonkin muun paikallisesti sovittavan tavan toteuttaa työajan pidennys.

Puutuoteteollisuus on hyvin sesonkiluonteista. Vuodesta toiseen suurin resurssitarve kohdistuu tiettyihin ajankohtiin vuoden aikana. Yllättäen voi tulla myös nopeaa reagointia edellyttäviä muutoksia tilauksissa. Paikallisissa neuvotteluissa on myös yhteisesti pyritty hakemaan ratkaisua työajan pidennyksen kohdistamisesta näihin tuotannon kiirehuippuihin vastaamiseen.

Julkista työaikakeskustelu selventää tarkemmin Helsingin Sanomien julkaisema kirjoitus, jonka voi lukea tämän linkin takaa.