Eilen julkaistu VTT:n ja Gaia Consulting tekemä selvitys Suomen innovaatioekosysteemin kehityskohdista on tärkeää luettavaa. Selvityksen havainnot ovat hyvin linjassa metsäteollisuuden pitkään ajamien TKI-painotuksien kanssa: tutkimus- ja innovaatiopanostukset on saatava kansainväliselle tasolle tai muuten tipumme kilpailijoidemme kyydistä.
‍

Tässähän ei sinällään ole mitään uutta. Pelkällä tutkimuksen hengellä ja talkootoiminnalla ei luoda kansainvälisiä menestystarinoita tai viedä läpi suuria, systeemisiin haasteisiin liittyviä muutoksia.
‍

Sekään ei yllätä, että Suomessa tarvitaan nykyistä parempi kokonaiskuva talouden kasvua vauhdittavista instrumenteista ja toimijoiden tiivistä yhteispeliä painopistevalintojen tekemiseksi. Julkisia rahoitusinstrumentteja on kyllä lukuisia. Valitettavasti paletti on kuitenkin edelleen hajanainen ja eri välineiden hyödyntäminen vaatii yrityksiltä laajaa perehtymistä reunaehtoihin ja aikatauluihin. Joustavuutta on vähän.
‍

VTT:n ja Gaian tekemä selvitys linjasi neljä hyville TKI-ekosysteemeille välttämätöntä asiaa: rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä, yhteistyötä on koordinoitava ja ekosysteemistä syntyvän arvon on oltava laaja-alaista. Lisäksi tarvitaan yhteinen visio, jossa huomioidaan tasapainoisesti teollisuuden tarpeet, riittävän kunnianhimoinen tutkimuksellinen agenda ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
‍

Metsäteollisuus tukee ajastusta siitä, että rakenneuudistusten ja uusien instrumenttien sijaan tarkastellaan kokonaisuutta ja pyritään saamaan eri instrumenttien sekä osapuolten välinen yhteispeli toimimaan.  Ylimpänä tavoitteena tulee olla TKI-toiminnan tuotosten nykyistä parempi kanavoiminen kannattavaksi liiketoiminnaksi Suomessa. Se toki vaatii innovaatioekosysteemien kehittämisen lisäksi kilpailukykyistä liiketoimintaympäristöä sekä johdonmukaista elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa.
‍

Teollisuusyritykset tekevät TKI-investointipäätöksiään pitkäjänteisesti. Hankkeet ovat niin toteutukseltaan kuin kustannusvaikutuksiltaan monivuotisia. Ailahteleva innovaatiopolitiikka luo epävarmuutta innovaatiohankkeiden olosuhteista. Tämä kasvattaa taloudellista riskiä ja vaikuttaa suoraan investointien päätöksentekoon.
 

Yritysten onkin voitava luottaa, että poliittiset linjaukset pätevät ainakin 5-10 vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa sitovia rahoituspäätöksiä tehdään jopa 12 vuodeksi. Myös EU:n Innovaatiorahasto rahoittaa yksittäisiä investointihankkeita 10 vuoden ajan. Metsäteollisuus kaipaa tällaista pitkäjänteisyyttä myös Suomeen.
‍

Erityisen tärkeää on, että suomalaisen teollisuuden markkinaehtoista vihreää siirtymää edistetään kohdentamalla TKI-rahoitusta uusien, fossiilisia ratkaisuja korvaavien ja kierrätettävien biomateriaali- ja tuoteteknologioiden kehitykseen. Niissä meillä Suomessa on halua ja kunnianhimoa sekä tuloksellisia näyttöjä edetä.
‍

Metsäteollisuus on ollut 150 vuotta suomalaisen uudistuvan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeinoelämän tienraivaaja. Tiedämme, että tulevaisuudessa meidän on mahdollista luoda entistä kestävämpiä tuotteita, jotka tarjoavat laajoja ilmasto- ja taloushyötyjä maailman markkinoille. Skaalattavia vihreän kullan hippuja syntyy kuitenkin vain, jos panostamme riittävästi liiketoimintaympäristömme kehittämiseen ja kasvukilpailukyvyn pitkäjänteiseen turvaamiseen.
‍

Kyse ei ole pienestä asiasta. Metsäteollisuuden tuotteiden globaalit markkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Vuoteen 2035 mennessä ne kasvavat 175 miljardilla eurolla analyytikkotalo Afryn mukaan. Tästä miljardikasvusta pääsemme haukkaamaan kokoamme suuremman palasen olemalla innovaatiotoiminnassamme edelläkävijä.

‍