Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoite on nostaa Suomen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tasoa siten, että se vastaa neljää prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030.
Rahoituksen rakenteen halutaan säilyvän nykyisen kaltaisena siten, että 2/3 tulisi yksityiseltä sektorilta ja 1/3 julkiselta sektorilta. Tavoitteen saavuttamiselle on täysin keskeistä, että yritysten suora oma panostus t&k-rahoituksen kasvuun jatkuu samalla kun julkisen sektorin rahoitusta nostetaan.
Metsäteollisuus ry kannattaa julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteisyyden ja rahoituksen tason kasvattamista nykyisestä. Valtion rahoituksen osuus on Suomessa alle EU:n ja OECD-maiden keskiarvon. Lisäksi julkisen rahoituksen ennakoimattomuus on todettu yhdeksi Suomen t&k-järjestelmän heikkoudeksi.
Samalla metsäteollisuus kuitenkin pitää hallituksen neljän prosentin kokonaistavoitetta Suomelle kovana ja talouden kehitys sekä näkymä huomioiden osin myös epärealistisena. On epätodennäköistä, että valtion osuutta pystyttäisiin nostamaan lineaarisesti vaaditulle tasolle siten, että kaksi kolmasosaa t&k-panostusten kokonaisrahoituksesta tulisi kasvaen yrityksiltä. Keskeisissä kilpailijamaissamme t&k-tavoite on tyypillisesti kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on myös EU:ssa tavoitetaso.
Laki valmisteilla t&k-toiminnan rahoituksesta vuosille 2024-2030
Hallitus valmistelee paraikaa lakia valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030.
Lakiesitys sitouttaa valtiota rahoituksen ennustettavaan kasvattamiseen jättäen budjettivallan eduskunnalle. Lakiesityksen tavoitteeksi on asetettu valtion rahoituksen nostaminen 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esityksessä on kuitenkin varaus sille, että jos yksityiset t&k-menot eivät kasva samassa suhteessa kuin valtion rahoitus tietyllä ajanjaksolla, voidaan valtion rahoitusta muuttaa tai uudelleen kohdentaa.
Samanaikaisesti hallitus esittää säädettäväksi lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa. Vähennys koostuisi tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisvähennyksestä sekä menojen kasvuun perustuvasta lisävähennyksestä. Lue metsäteollisuuden lausunto vähennyksistä täältä.
Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että uutta verovähennyskannustinta ja sen soveltamista sekä vaikuttavuutta seurataan huolella.
Mistä rahat valtion alijäämän kasvaessa?
Metsäteollisuus haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että valtion t&k-rahoituksen lisääminen nykyennusteen mukaan arviolta 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2024-2030 kasvattaisi valtion talouden alijäämää, jos muita menoja ei vähennetä tai tuloja vastaavasti lisätä.
Valtion t&k-menojen kasvattaminen ei lisäisi talouskasvua ja verotuottoja niin paljon, että se rahoittaisi itsensä takaisin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi rahoituksen lisäämisen kasvuvaikutus riippuu siitä, miten se on kohdennettu.
Istuva hallitus ei ole lain valmistelussa määritellyt, miten kasvavat menot rahoitetaan. T&k-rahoituslaki vaatii toteutuessaan todennäköisesti veronkorotuksia, jonka kohteeksi joutuu korotettujen verojen myötä tätäkin kautta yritykset ja teollisuus.
On lisäksi ilmeinen riski, että t&k-rahoituksen valtion osuuden kasvattamista haetaan lyhyellä aikavälillä muista yrityksille, elinkeinoelämällä ja teollisuudelle tärkeistä instrumenteista ja erilaisia elinkeinopoliittisia instrumentteja asetetaan siten jälleen hedelmättömästi vastakkain.
Tämän vuoksi metsäteollisuus peräänkuuluttaa tässäkin yhteydessä yli hallituskausien ulottuvaa teollisuuspoliittista strategiaa, jotta lyhyen ja pitkä aikavälin kilpailukykyyn ja talouskasvuun liittyviä edellytyksiä Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten sijaintipaikkana Euroopassa voitaisiin parantaa.
Lue metsäteollisuuden lausunto ”Hallituksen esityksestä laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030” täältä.
