Mikä työsulku on?Työsulku on työnantajan normaali keino, jolla pyritään vaikuttamaan uuden työehtosopimuksen syntymiseen. Se on tasavertainen verrattuna lakkoon, jota työntekijäpuoli usein käyttää.Mitä työsulku käytännössä tarkoittaa?Työsulun aikana tietyn ammattiliiton työntekijöitä ei päästetä työpaikoilleen ja palkanmaksu heille lopetetaan. Jos koko tehdas ajetaan työsulun takia alas, palkanmaksu jatkuu muille henkilöstöryhmille, vaikka tuotantoa ei tehtäisikään.Milloin Metsäteollisuus ry:n työsulku järjestetään?Työsulku alkaa torstaina 12. joulukuuta, kun Teollisuusliiton kolmipäiväinen lakko päättyy. Työsulku kohdistuu niihin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten toimipaikkoihin, joissa Teollisuusliitto on lakkoillut 9.–11. joulukuuta. Työsulku kestää kuusi vuorokautta, joten se päättyy keskiviikkona 18. joulukuuta.Mitkä toimipaikat ovat mukana työsulussa?Työsulku toteutetaan Metsä Groupin, Pölkyn, Stora Enson, UPM:n ja Versowoodin tuotantolaitoksissa eri puolella maata. Yhteensä mukana on 32 sahaa, vaneri-, viilu- ja liimapuutehdasta, jotka tuottavat määrällisesti arvioiden noin puolet koko toimialan 3,2 miljardin euron vuosituotannosta. Henkilöstöä kyseisissä yksiköissä on yhteensä kaikkiaan 4 300, joista työntekijöitä noin 3 500.Työsulun piirissä oleva toimipaikat:
Miksi Metsäteollisuus ry otti käyttöön työsulun?Metsäteollisuus ry pyrkii työsululla vauhdittamaan aitoja neuvotteluja sahojen ja vaneritehtaiden uusista työehdoista. Teollisuusliiton neuvottelijat lopettivat marraskuussa neuvottelut kesken yhdessä sovittua neuvotteluprosessia ja määräsivät laajan, koko vientiteollisuutta haittaavan lakon. Työriidan sovittelu ei toistaiseksi ole onnistunut edes valtakunnansovittelijan johdolla.Onko Metsäteollisuus ry:n työsulku kosto Teollisuusliitolle?Ei ole. Mekaanisessa metsäteollisuudessa jokainen työsulkupäivä johtaa 5–10 miljoonan euron taloudellisiin menetyksiin. Työsulku on kuitenkin Metsäteollisuus ry:n ainoa keino yrittää vauhdittaa työehtosopimuksen syntymistä ja saada aito neuvotteluyhteys Teollisuusliittoon.Miten työsulku saadaan päättymään?Metsäteollisuus ry on valmis lopettamaan työsulun välittömästi, kun sopu työehdoista Teollisuusliiton kanssa syntyy. Työtaisteluiden loppuminen olisi myös Teollisuusliiton jäsenten edun mukaista, koska heille ei makseta palkkaa työtaistelujen ajalta. Työtaistelujen ajalta ei myöskään kerry lomapäiviä.Mistä tässä työriidassa on kyse?Teollisuusliitto on ilmoittanut työehtosopimuksen tekemisen kynnyskysymykseksi työajan lyhentämisen. Mekaanisen metsäteollisuuden sopimuksessa niin sanotut kiky-tunnit on kuitenkin kirjattu pysyvästi osaksi säännöllistä työaikaa, eikä Teollisuusliitto voi niitä omilla päätöksillään sopimuksesta poistaa. Etenkin sahoilla ja vaneritehtailla kiky-tunnit ovat olleet tärkeitä, koska ne ovat parantaneet suomalaisen tuotannon kansainvälistä kilpailukykyä.Miksi työajan lyhentäminen olisi vastuutonta?Työajan lyhentäminen heikentäisi suomalaisten sahojen ja vaneritehtaiden kansainvälistä kilpailukykyä ja nostaisi työvoimakustannuksia entisestään. Globaali kilpailu on kiristymässä, kun kansainvälinen talous- ja suhdannetilanne heikkenee. Usea saha ja vaneritehdas on taloustilanteen takia joutunut jo syksyn aikana lomauttamaan työntekijöitään.Miksi kilpailukykyä tulisi parantaa?Metsäteollisuus ry tavoittelee kilpailukykyä parantavia työehtoja, koska meidän ei kannata heikkenevässä talous- ja suhdannetilanteessa itse sahata omaa oksaamme. Suomalaiset sahat ja vaneritehtaat kilpailevat huomattavasti halvemman kustannustason maiden, kuten Baltian, Venäjän ja Puolan tuotannon kanssa. Esimerkiksi kilpailijamaa Viroon verrattuna Suomessa vaneritehtaiden työvoimakustannukset ovat noin kolminkertaiset ja työaika lyhyempi.Onko Metsäteollisuus ry tavoitellut viidenneksen leikkausta työntekijöiden tulotasoon?Ei ole, sillä Metsäteollisuus ry tavoittelee kustannuskilpailukyvyn parantamista vastuullisesti. Vaikka kaikki Metsäteollisuus ry:n Teollisuusliitolle esittämät ehdotukset laskettaisiin yhteen, niiden vaikutus olisi työntekijälle olisi keskimäärin parin prosentin luokkaa. Teollisuusliiton esitykset taas lisäisivät näihin verrattuna työnantajien työvoimakustannuksia kaksinkertaisesti. Ylipäätään työehtosopimuksen vaikutus tulotasoon voidaan laskea vasta, kun neuvottelupöydissä edetään keskustelemaan palkkaratkaisusta.Miten kustannuskilpailukykyä voidaan parantaa?Työehtosopimuksilla on huomattava merkitys kustannuskilpailukykyyn, koska palkkojen ja työajan lisäksi niissä sovitaan muista olennaisista töiden järjestämiseen liittyvistä asioista. Koska työvoimakustannukset ovat Suomessa korkeat, tulisi työehtojen mahdollistaa mahdollisimman tehokas tuotannon ja työajan järjestäminen sahoilla ja vaneritehtailla. Tehtaiden kilpailukyky parantuisi, jos työehtosopimukset lisäisivät mahdollisuuksia nostaa tehtaiden käyntiastetta sekä vaihtoehtoja lomien sijoitteluun.LisätietojaTyömarkkinajohtaja Jyrki Hollmén, p. 040 746 3687Työmarkkinapäällikkö, Mikko Lehtonen, p. 040 334 6585
