Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo peräti 13 työpaikkaa palveluissa. Voiko pitää paikkaansa?

Kyllä. Vientiteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 470 000 ihmistä, mutta välillisten vaikutusten ansiosta työtä syntyy peräti 1,1 miljoonalle ihmiselle.

Yllättääkö? Minua ainakin. Luvut paljastuvat tuoreesta Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa -selvityksestä, jonka Metsäteollisuus ry tilasi yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa.

Suomessa tuotettu teollinen tuote myy ja tuo merkittäviä vientituloja Suomeen siis edelleen. Nokian jälkeen monikaan ei ole enää jaksanut vilkuilla vientitilastoja, vaan on toivonut salaa, että palvelut ja pk-yritykset tai startup-yritykset ja pelifirmat hoitaisivat homman.

Osin näin onkin. Merkittävin määrä vientituloista tulee kuitenkin teollisuudesta tai teolliseen toimintaan liittyvistä palveluista. Metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on kaikkiaan 80 prosenttia ja palveluviennistä noin 60 prosenttia.

Metsäteollisuuden tuotteet ovat 2010-luvulla voimissaan, vaikka auringonlaskuakin ehdittiin 2000-luvulla moneen otteeseen povata. Me osaamme tällä alalla tehdä sellaisia tuotteita kilpailukykyisesti, joilla on maailman markkinoilla kysyntää.

Tätä kuvaa hyvin esimerkiksi tuotteidemme vienti-intensiteetti eli viennin osuus tuotannosta: paperi (94%), kartonki (98%), havusahatavara (81%) ja vaneri (84%). Sellun osuus (43%) on kasvussa, koska keskiluokkaistuminen ja kaupungistuminen erityisesti kasvavissa talouksissa, kuten Kiinassa, lisää sellupohjaisten tuotteiden kysyntää.

Lisäksi pakkauksissa on havahduttu suosimaan, erityisesti nuorison parissa, kuitupohjaisia ratkaisuja. Sellua käytetään myös hygienia- ja pehmopaperituotteissa, joiden kysyntä on kasvussa.

Kierrätyspaperin saatavuus on vaikeutunut ja puhdasta puukuitua tarvitaan yhä enemmän. Suomen merkittävimmistä vientituotteista tärkein oli viime vuonna paperi ja kartonki. Muita alan tuotteita löytyi Suomen vientitilaston pistesijalta viisi, josta löytyi sellu ja heti sen perässä oli sahatavara.

Entä tulevaisuus? Ainakin metsäteollisuuden kannalta sekin näyttää valoisalta, kun asiaa tarkastellaan megatrendien eli pitkän ajanjakson kuluessa yhteiskuntia muokkaavien yleisten kehityssuuntien avulla.

Konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän selvityksen mukaan metsäteollisuuden tuotteiden kansainvälisten markkinoiden arvioidaan kasvavan liki 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Kasvua löytyy kaikista päätuoteryhmistä, jopa paperista. Esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen vauhdittaa tarrapapereiden kysyntää ja yleisempi kulutustottumusten muutos taas muiden erikoispapereiden kysyntää.

Onkin tärkeää, että Suomessa sijaitsevat yritykset osaavat ja voivat tarttua kasvaviin markkinoihin ja ympäristötietoisten asiakkaiden luomiin korkeisiin vaatimuksiin. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat myös monet politiikkainstrumentit ja toimintaympäristön pelisäännöt ja edellytykset Suomessa.

Niitä pohtiessa on hyvä muistaa, että vientiteollisuuden luoma arvonlisä Suomen kansantalouteen on nyt noin 90 miljardia euroa ja että vientiteollisuus tuo Suomeen yli 28 miljardin euron verotulot. Se ei ole vähäinen määrä se.