Suomen ja EU:n ei tule hukata mahdollisuutta nousta uusiutuvien ja kierrätettävien tekstiiliraaka-aineiden edelläkävijäksi.
Vaatteita tehdään valtavan paljon öljystä, ja fossiilisten tekstiilikuitujen kysyntä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2023 se vastasi jopa 67 prosenttia markkinoista. Kehitys on huolestuttava ja vaihtoehtoisia ratkaisuja odotetaankin kuumeisesti. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus korosti helmikuussa biopohjaisten tekstiilikuitujen roolia fossiilisten tekstiiliraaka-aineiden vähentämisessä.
Helsingin Sanomat nosti kirjoituksessaan (9.3.) kattavasti esiin suomalaisten tekstiilikuituyritysten haasteet. Markkinatilanne ei ole helppo kehitysasteessa oleville tai markkina-asemaa hakeville tuoteinnovaatioille. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta uusiutuvista ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistettujen tekstiilien globaali tarve jatkaa kasvuaan ja tekstiili-innovaatioita koskeva lainsäädäntö etenee. Nyt ei siis ole aika luovuttaa uusien tekstiilikuituinnovaatioiden suhteen, päinvastoin.
EU:lla on käsillään ainutlaatuinen mahdollisuus tukea lainsäädännöllä uusien tekstiilikuituyritysten tuotannon kannattavuutta ja markkinoille pääsyä. Brysselissä määritellään parasta aikaa kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetuksen tarkempia kriteeristöjä nimenomaan tekstiileille. Huolestuttavaa vain on, että kiertotaloussuunnittelun mukaiset periaatteet näyttävät toistaiseksi konkretisoituvan huonosti.
Kiertotaloussuunnittelun periaatteisiin kuuluu kierrätyskuitujen lisäksi uusiutuvien kuitujen käyttö. Mikään kierrätysmateriaali ei kestä loputtomiin uudelleenkäyttöä, ja tuoreilla uusiutuvilla kuiduilla voidaan tuoda tuotteeseen tiettyjä ominaisuuksia, kuten lujuutta. Tämän tulisi näkyä myös ekosuunnitteluasetuksen sisällössä.
Suomessa on maailmanlaajuisesti merkittävää uutta tekstiilikuituosaamista. Vaikeassa markkinatilanteessa korostuu päätöksentekijöiden rooli tienraivaajina. Suomen on oltava hereillä ja pystyttävä aktiivisena uusiutuvien ja kierrätettävien tekstiiliraaka-aineiden lainsäädäntöä kehitettäessä. Samalla meidän on tuettava omilla poliittisilla päätöksillämme mahdollisimman kannattavaa ja luotettavaa toimintaympäristöä alan innovaatioille. Suomalaisen toimintaympäristön kilpailukyky on avain onneen investointien kiristyvässä kilpailussa.
Ilmassa on mahdollisuuksia. Uusiutuvien raaka-aineiden ja sitä myötä tekstiilikuitujen rooli on tunnustettu myös komission juuri julkaistussa Clean Industrial Dealissa sekä siinä viitatussa biotalousstrategiassa. Myös yli kahdensadan globaalin yrityksen muodostama verkosto eli World Business Council for Sustainable Development korostaa uusiutuvan raaka-aineen merkitystä siirryttäessä kohti kiertotaloutta. Kaiken lisäksi viime vuonna julkaistu ISO-kiertotalousstandardi huomioi uusiutuvan raaka-aineen kierrätetyn ja uudelleen käytettävän rinnalla.
Suomen ja EU:n ei tule hukata aitoa mahdollisuuttaan nousta uusiutuvien ja kierrätettävien tekstiiliraaka-aineiden edelläkävijäksi. Mahdollisuuksiin on tartuttava rohkeasti. Vallitsevassa geopoliittisessa myrskyssä meidän on navigoitava eteenpäin kohti vahvuuksiamme.
Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla keskiviikkona 26.3.2025.
