Syksyn suhdannetilanne on teollisuuden ja muunkin kansantalouden osalta ollut odotettuakin ankeampi. Loppuvuoden tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä uutisista olemme nähneet, kuinka tuotantolaitoksia suljetaan, yt-prosesseja aloitetaan ja tuotantomäärien alamäki teollisuudessa jatkuu samalla kun korona alkaa taas nostaa vahvemmin päätään.

Ennustelaitosten tarkentuneet kasvumallit viittaavat siihen, että kansantaloutemme kehittyisi ensi vuonna useita muita EU-maita selvästi heikommin, kenties jopa heikoimmin koko EU-alueella, kuten komissio arvioi talousennusteessaan kesällä.

Suomen kustannuskilpailukyvyssä ei myöskään ole hurraamista. Myös sen osalta analyysit viittaavat keskeisiä kilpailijamaita nopeampaan työvoimakustannusten kasvuun ja hitaaseen tuottavuuden kehitykseen ensi vuonna.

Onko siis syytä olla huolissaan?

Kyllä. Työllisyystoimissa hallitus ei budjettiriihessä pystynyt tekemään merkittäviä työvoiman tarjontaa ja kysyntää parantavia rakenteellisia uudistuksia. Sen sijaan jälleen kerran uudistukset siirrettiin työmarkkinajärjestöjen työryhmävalmisteluun tekeytymään. Se on kova pettymys.

On ilmeistä, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja poliittinen järjestelmä yhdessä taipuu edelleen huonosti uudistuksiin. Emme ole Suomessa viime vuosina saaneet aikaan merkittäviä uudistuksia työpaikkojen turvaamiseksi, saati niiden lisäämiseksi.

Korona heikentää edelleen taloussuhdannetta, mikä näkyy työttömyysasteen nousuna ja työllisyysasteen laskuna. Tällä viikolla Tilastokeskus kertoi, että työttömyysaste oli elokuussa 7,7 prosenttia, kun se oli viime vuonna vastaavaan aikaan 6,1 prosenttia. Työllisyysaste laski 71,5 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön seurannan mukaan työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa yhteensä 329 700 työtöntä työnhakijaa – jopa 97 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Korona painaa kysyntää ja pienentää vientiteollisuuden, kuten metsäteollisuuden, monien tuotteiden kansainvälistä menekkiä, mikä näkyy ohentuvissa tilauskirjoissa. Sen varjolla ei kuitenkaan voida jättää tekemättä kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviä toimia.

Päinvastoin. Joku voittaa kansainväliset markkinaosuudet heikossakin suhdannetilanteessa ja laskevassa markkinassa.