Kansainvälinen mediakin noteerasi viime vuonna suomalaiset ylinopeussakot, jotka nousivat kymmeniin tuhansiin euroihin. Suomen valtio osaa siis määrätä tuntuvia seuraamusmaksuja. Sokea piste sekä lainsäädännössä että oikeuskäytännössä on kuitenkin pitkään ollut laittoman lakon kohdalla.

Laittomien työtaisteluiden suuri määrää aiheuttaa yrityksille kohtuuttomia tappioita. Julkinen valta ei saisi katsoa kilpailukykyä murentavaa toimintaa sormien läpi, kädessään mitätön sakkolappu.

Laatulehti The New York Times kirjoitti keväällä otsikossaan, että Suomessa kaahaaminen voi maksaa omaisuuden – jos sellainen löytyy ennestään.

Useiden ammattiliittojen omaisuuden arvo on huomattavan suuri. Myöskään siksi nykyisillä lakkosakoilla – jotka jäävät tyypillisesti muutamiin tuhansiin euroihin – ei ole juurikaan vaikutusta työrauhaan. Vertailun vuoksi: Vuodenvaihteessa korotettu työtuomioistuimen oikeudenkäyntimaksu on nyt 2 000 euroa.

Lakia rikkova liitto ja liittojohtaja eivät kuitenkaan saisi pakoilla vastuutaan. Tärkein syy korottaa laittomista lakoista määrättäviä sakkoja on silti niiden aiheuttama vahinko. Ne ovat helposti kymmeniä tuhansia euroja, usein miljoonia.

Vuonna 2014 pelkästään metsäteollisuudessa oli 16 laitonta työtaistelua, joiden takia menetettiin 2 770 työpäivää. Yhteensä laittomia lakkoja oli Suomessa vuonna 2014 hieman yli sata.

Suorien taloudellisten tappioiden lisäksi Suomen maine saa joka kerta iskun. Näin tilauksia valuu kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin, jossa laittomat lakot eivät ole ongelma. Yksittäinen työntekijä on Ruotsissa voinut joutua laittomasta lakosta vahingonkorvausvastuuseen jo 1990-luvulta asti.

Työrauhajärjestelmä pitää uudistaa myös Suomessa ja pikaisella aikataululla. Oikea ajankohta olisi heti syksyllä, eikä uudistustyötä saisi sotkea käynnissä olevaan keskusteluun yhteiskuntasopimuksesta.

Hallituksessa sakkojen korotus meni osana säästötalkoita helposti läpi. Esitys hallitusohjelman mukaisista korotuksista annettiin eduskunnalle viime torstaina. Sen mukaan päiväsakko suurin piirtein kaksinkertaistuu. Myös rikesakkoa halutaan korottaa.

Yhteisösakon asteikko puolestaan korotettaisiin esityksen mukaan noin kolminkertaiseksi, selviää oikeusministeriön tiedotteesta. Yhteisösakkoja määrätään yrityksille ja yhteisöille lähinnä työturvallisuus- ja ympäristörikoksista.

Voikin kysyä, suurenisivatko lakkosakot tasaisen vauhdin taulukolla, jos valtio hyötyisi seuraamuksista. Nyt lakkosakot maksetaan työnantajalle.

Laiton lakkoilu on Suomessa ainoa laittomuuden muoto, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa – maan tapa. Jo 40 vuotta. Suomessa ei ole myöskään muita sanktioita, joiden muuttamisen edellytyksenä on lain rikkomiseen syyllistyvien liittojen yksimielinen suostumus.