Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomi vahvistaa nyt taloudellisia suhteitaan Keski-Aasian maihin, sillä ne ovat potentiaalisia kauppakumppaneita turvallisuuspoliittisesti tärkeällä alueella. Kazakstanin markkinapotentiaali suomalaiselle osaamiselle onkin suuri – myös metsäteollisuuden näkökulmasta.

‍

Luonnonvaroiltaan rikas Kazakstan hakee aktiivisesti ratkaisuja energiantuotantoon ja luonnonvarojen kestävään hallintaan. Suomalainen metsän uudistaminen, taimitarhatuotanto, metsäpalojen ennakkotorjunta ja hakkuiden koneellistaminen voivat avata maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia ja hyödyttää näin kotimaista metsäsektoria, tutkimusta ja koulutusta. Viime syksynä Suomen ja Kazakstanin metsäsektorien edustajat kohtasivat maiden ensimmäisessä yhteisessä kestävän metsätalouden foorumissa.

‍

Nyt huhtikuun alussa Astanassa järjestettiin maiden hallitusten välinen talouskomission kokous, johon Metsäteollisuus ry osallistui toimialansa suomalaisena edustajana. Kokouksen alla maaliskuussa komission tutkinta vahvisti venäläisen koivuvanerin kulkevan laittomasti Eurooppaan Kazakstanin ja Turkin kautta. Kazakstanissa toisaalta ymmärretään EU:n reaktio, mutta tarkastukset ovat heidän mukaansa suotta kohdistuneet myös laillisiin toimijoihin. Halu oman tuotannon kehittämiseen ja kiinnostus yhteistyöhön EU:n kanssa on kuitenkin vahva. Nyt lienee mahdollista lainata kotimaisen vanerikoneita valmistavan yrityksen edustajan sanoja: ”Koivuvaneri, todellakin Made in Kazakstan, kuulostaisi erittäin hyvältä.”

‍

‍

Kauppasuhteet on rakennettava varmalle pohjalle

‍

Yhteistyön vahvistamiselle on siis tilausta. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa liiketoiminnassa korostuvat huolellinen taustatyö, asiakkaan tunteminen, pakotteiden noudattaminen ja yhteistyö pakotteiden kiertämisen ehkäisemiseksi. Meidän on muistettava vallitsevan tilanteen herkkä tasapaino. Samalla kun avaamme ovia yhteistyölle, on viennin osalta tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tavara ei kulkeudu hyödyttämään sotaa käyvän maan sotataloutta. Tuonti ei puolestaan saa perustua laittomien tuotteiden kauttakulkuun kolmansien maiden kautta EU-markkinoille.  

‍

Suomalaisen metsäteollisuuden kannattaa tarkastella yhteistyön mahdollisuuksia Kazakstaniin tarkalla silmällä. Tällä hetkellä metsäteollisuuden vienti Keski-Aasian suurimpaan maahan on kahden edellisen vuoden aikana vaihdellut 13–15 miljoonan euron välillä, mikä on vastannut noin 0,1 % toimialan viennin kokonaisarvosta. Tärkeimmät tuotteet ovat olleet kartonki, huonekalut ja paperi. Jos vertaamme tilannetta viennin huippuvuoteen 2007, jolloin viennin arvo kohosi yli 27 miljoonan euron, potentiaalia viennin palauttamiseen voi olettaa löytyvän. Logistiikka aiheuttaa ilman muuta omat haasteensa ja niihin haetaan kestäviä ratkaisuja.

‍

Talouskomission kokous tarjosi hyvän mahdollisuuden maiden suhteiden edistämiseen ja yhteistyön laajentamiseen useilla eri aloilla. Paikalla oli Suomesta metsäteollisuus mukaan lukien 17 yritystä edustajineen, jotka edustavat Suomen viennille keskeisiä teollisuudenaloja. Kiinnostuksen osoituksena tuotteitamme kohtaan kotiin viemisenä kulkeutui konkreettinen kysymys tiettyjen tuotteiden tuottajista yhteystietoineen. Ja löytyihän matkalta pala jäsenyrityksemme valmistamaa vaneria.

‍

Suomalaisdelegaatiota johti ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Tavio. Matkan yhteistyökumppanina toimi Team Finland -verkostoon kuuluva EastCham Finland ja järjestelyihin kotimaisista tahoista osallistuivat ulkoministeriö ja Suomen Kazakstanin suurlähetystö. Kiitos vielä kerran tilaisuuden järjestäjille, mukana olleelle delegaatiolle sekä isännillemme Kazakstanissa.