Raja tavaroiden ja palveluiden välillä hämärtyy tulevaisuudessa yhä vahvemmin. Monet toivovat palveluviennistä Suomen talouden pelastajaa. Keskustelussa unohtuu usein kaksi keskeistä seikkaa.
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat Teknologiateollisuus ry:n arvion mukaan jo nyt noin 60 prosenttia Suomen palveluviennin tuloista.
Toiseksi kannattaa muistaa, että vientiteollisuus muodostaa edelleen suomalaisen hyvinvoinnin pohjan. Yhteensä teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen vientituloista. Näistä syistä viennin kustannuskilpailukyvyn parantaminen täytyy säilyttää keskeisenä tavoitteena. Tässä työssä kilpailukykysopimus oli vasta ensimmäinen, pieni askel.
Suomen hauraan kasvun vahvistuminen edellyttäisi ennen kaikkea viennin elpymistä, mutta ilman nopeasti vaikuttavia toimia kehitys jatkuu hitaana. Hauraan talouskasvun syyt löytyvät viennin vaikeuksista. Erityisesti huolestuttaa se, että viime vuosina vientimme on kehittynyt kilpailijamaitamme huonommin.
Viennin merkitys kansantaloudelle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle paljastui karulla tavalla finanssikriisin jälkeen. Yksinkertaistaen: Kun vientimme romahti, myös julkisen talouden vaikeudet kärjistyivät. Tätä kautta viennin vaikeudet näkyvät kaikkien suomalaisten arjessa. Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen pohja oli laskettu kasvavan viennin varaan.
Viimeaikaiset talousuutiset eivät onneksi ole olleet pelkästään huonoja. Metsäteollisuus nousi vuonna 2015 tavaraviennin ykköseksi. Viennin arvo oli suurempi kuin yhdelläkään toisella alalla, 11,6 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna kertyi 2,9 prosenttia, vaikka tuoteryhmien väliset erot ovat suuret.
Myös alan investoinnit ovat kääntyneet kasvuun. Vuonna 2015 metsäteollisuus investoi lähes miljardin Suomeen. Muutamassa vuodessa investointitaso on kaksinkertaistunut. Tarvitsemme kuitenkin pitkäjänteisiä poliittisia päätöksiä, jotta tahti jatkuu hyvänä. Myös muiden toimialojen investointeihin tulisi saada vauhtia. Kun yritykset tekevät investointipäätöksiä, toimintaympäristön merkitys korostuu.
Kolmanneksi ongelmaksi julkisessa keskustelussa nousee itsepintaisesti suomalainen ajattelu, joka ohjaa helposti etsimään yhtä suurta pelastajaa. Suomen talous tarvitsee monta pelastajaa. Uusiutuva metsäteollisuus on yksi ratkaisun tarjoajista.
