Brexitiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt. Iso-Britannian EU-eroon on alle vuosi eikä tulevaisuuden kauppasuhdetta koskevissa kysymyksissä ole edetty. Ei tiedetä, milloin Britannia lähtee EU:n yhteiseltä sisämarkkinalta ja miten silloin käydään kauppaa. Tulevaisuuteen valmistautumisessa on otettava huomioon kaikki vaihtoehdot, mikä tekee siitä vaikeaa.

Suomen metsäteollisuudelle Iso-Britannia on kolmanneksi tärkein yksittäinen vientimaa. Vienti Britanniaan oli vuonna 2017 arvoltaan noin 900 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 7,5 prosenttia Suomen metsäteollisuuden viennistä. Suomalaisilla metsäteollisuusyrityksillä on tuotantoa Iso-Britanniassa ja muualla Euroopassa. Metsäteollisuudelle on siis tärkeää, millä ehdoilla Britannia käy kauppaa Suomen, EU:n ja muiden maiden kanssa ja miten Britannian toimintaympäristö kehittyy.

Brexit merkitsee auttamatta heikennystä kaupankäyntiin ja eriyttää EU-maiden ja Iso-Britannian toimintaympäristöjä. Kaikki askeleet EU-jäsenyydestä poispäin merkitsevät uusia kaupanesteitä. Kaupanesteet eivät aina ole lakien tai kansainvälisten sopimusten vastaisia, mutta ne aiheuttavat silti lisäkustannuksia. Kaupanesteitä voivat olla esimerkiksi tullitariffit, tulliselvitysmenettelyt, tuotteiden alkuperää koskevat säännöt, erilainen lainsäädäntö, vastavuoroisen tunnustamisen puuttuminen ja arvioinnit tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä fyysiset tai digitaaliset kaupankäynnin pullonkaulat.

Iso-Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen maa maaliskuussa 2019. Lokakuussa 2018 ehkä tiedetään, toteutuuko alustavasti sovittu siirtymäkausi, joka kantaisi nykytilasta kohti tulevaisuuden kauppasuhdetta. Siirtymäkausi merkitsisi kaupan jatkumista ennallaan vuoden 2020 loppuun asti. Tämä on toivottavaa, mutta aika on lyhyt eikä todennäköisesti riitä tulevaisuuden järjestelyn saattamiseksi voimaan.

Jos Iso-Britannian ero EU:sta tapahtuu ilman siirtymäkautta tai jos tulevaisuuden suhdetta ei saada voimaan ennen vuoden 2020 lopun aikarajaa, tilanne muuttuu merkittävästi. Silloin siirrymme yhteisestä sisämarkkinasta sääntöihin, joita Maailman kauppajärjestö WTO:n 164 jäsentä soveltavat keskinäiseen kaupankäyntiinsä.

Siirtymäkauden tulee toteutua ja kauppaneuvottelut saada pikaisesti käyntiin. Neuvottelut tulee käydä rakentavasti ja luoda optimaalinen, molempia osapuolia tyydyttävä tulevaisuuden suhde. Niissä tulee ottaa huomioon osapuolten jakamat taloudelliset intressit, talouksien välinen yhteys ja roolit toistensa arvoketjuissa. Neuvotteluissa tulee painottaa kattavaa lähestymistapaa, jotta myös Suomelle ja metsäteollisuudelle tärkeät kysymykset ovat mukana neuvoteltavien asioiden joukossa.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden Debatti-palstalla 2. elokuuta 2018.