Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että kaikkien ympäristöllisten lupa-asioiden käsittelyssä otetaan käyttöön lakisääteiset sitovat käsittelyajat. Luvitusprosessia ei tulisi myöskään entisestään vaikeuttaa, vaan pikemminkin helpottaa.

‍

Ympäristölupamenettelyjen sujuvoittaminen on ollut paljon esillä viime vuosina. Myönteisiä toimenpiteitä on tehty. Näitä ovat esimerkiksi ympäristölupien määräaikaistarkastuksista luopuminen, ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen yhden luukun lakihankkeessa sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäisempien toimintojen siirtäminen ilmoitusmenettelyyn. Sähköisiä järjestelmiä on myös kehitetty ja neuvotteluja on lisätty viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välillä.

‍

Viime aikoina luvitukseen ja lupakeskusteluihin on kuitenkin tullut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat hyvin ongelmallisia yrityksille.On varmistettava, että nämä prosessit eivät vaikeuta investointiympäristöön kielteisesti.

‍

Vesipuitedirektiivin toimeenpanossa löydettävä ennakoitava toimintaympäristö

‍

Vesienhoidon ympäristötavoitteita katsotaan nykyään sitovammin vuonna 2015 tehdyn EU-tuomioistuimen ns. Weser-päätöksen myötä, mikä näkyi myös KHO:n Finnpulp-ratkaisussa. Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, joka vaarantaisi pintavesimuodostuman hyvän tilan saavuttamisen tai jonka seurauksena vesimuodostuman tilaluokka heikkenisi.

‍

Vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen on kannatettavaa, mutta vesipuitedirektiivin toimeenpanossa on löydettävä ennakoitava ja hallittavissa oleva toimintaympäristö. On keskeistä, että olemassa olevia tehtaita voi kehittää ja on myös mahdollista tehdä uusia tehdasinvestointeja. Vesienhoitoalueiden toimenpiteet ja niiden allokointi tulee olla oikeassa suhteessa sektorin kokonaisvaikutuksiin. Nyt paine kohdistuu uusien hankkeiden ja olemassa olevien tehtaiden muutoshankkeiden luvituksen kautta teollisuuteen, vaikka teolliset hankkeet ovat nykyisellään erittäin vähäpäästöisiä ja muodostavat vain pienen osan vesistöjen kuormituksesta. Myös kynnyksen muuttaa olemassa olevien laitosten lupia ympäristötavoitteiden takia on oltava hyvin korkea.

‍

Päällekkäistä lainsäädäntöä on vältettävä

‍

Parhaillaan on käynnissä Ilmastovaikutukset ja ympäristölupamenettely -hanke (VN TEAS), joka perustuu hallitusohjelmakirjaukseen ”Selvitetään mahdollisuus ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristölupamenettelyä”. Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset ovat jo osa muuta lainsäädäntöä.

‍

Metsäteollisuus näkee, että toiminnan ympäristölupamenettelyn laajentaminen raaka-ainehankintaan tai ilmastovaikutuksiin aiheuttaisi päällekkäistä lainsäädäntöä, lisäisi merkittävästi yritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa sekä tekisi lupamenettelystä ja toimintaympäristöstä hyvin ennakoimattoman. Tämä vaikuttaisi kielteisesti yritysten investointiympäristöön.

‍

Ympäristölupien maksimikäsittelyajat otettava käyttöön

‍

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että kaikkien ympäristöllisten lupa-asioiden käsittelyssä otetaan käyttöön lakisääteiset sitovat käsittelyajat. Määräajat ovat keskeisessä asemassa lupaprosessien ennakoinnissa varsinkin isommissa investointihankkeissa. Käsittelyaikojen avulla voidaan myös varmistaa, että ympäristölupamenettelyssä keskitytään olennaiseen. Investointien tehokas lupamenettely (INTELU) -hankkeessa (VN TEAS) selvitettiin mahdollisuuksia rajata investointeihin (uudet hankkeet ja olemassaolevien toimintojen merkittävät muutokset) liittyvien lupien viranomaistoimien käsittelyaika enintään vuoteen. Selvityksen mukaan käsittelyajan sääntely voidaan toteuttaa monilla tavoin.

‍

Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat ympäristönsuojelussa edelläkävijöitä

‍

Metsäteollisuuden päästöt on saatu pienenemään murto-osaan samanaikaisesti, kun tuotanto on kasvanut. Metsäteollisuusyritykset ovat investoineet parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja prosesseja on optimoitu ja säädetty siten, että häiriötilanteet voidaan minimoida. Lisäohjauskeinojen käyttöönotto ei välttämättä johda enää suuriin päästövähenemiin tai päästövähenemän toteutuminen ei vaikuta ympäristöön merkittävästi päästöjen ollessa jo nykyäänkin pienet.

‍

Kaikilla Suomen sellu- ja paperitehtailla ja suurimmalla osalla saha- ja levyteollisuuslaitoksista on käytössä ympäristöasioiden hallinnassa ympäristöjärjestelmät kuten ISO 14001 ja/tai EMAS. Eri ohjauskeinoja pohdittaessa näitä vapaaehtoisia järjestelmiä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

‍