Uutishuone

Blogit

Sähköistämisen tukea ei pidä lopettaa – suomalainen teollisuus tarvitsee sitä pärjätäkseen globaalissa kilpailussa

Maailmalla vallitseva valtiontukien ja tulliuhkien villi länsi vaikuttaa myös Suomeen. Energiaintensiivisen vientiteollisuuden tehtaat ympäri maata kohtaavat kovenevan kansainvälisen kilpailun tilanteessa, jossa Suomi pyrkii korjaamaan valtiontalouden kurssiaan ja kirimään ilmastotoimiaan. Tässä yhtälössä on välttämätöntä, että kilpailukykyä turvaava ja teollisuutta uudistava sähköistämisen tuki pidetään käytössä. Yli 200 vienti- ja energia-alan yritystä esittivät saman pyynnön maaliskuun alussa pääministeri Petteri Orpolle luovutetussa Finlandia-julistuksessa.

Sähköistämisen tuki on keskeinen, tarpeellisuutensa todistanut instrumentti EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tuella on leikattu päästökaupan aiheuttamaa kustannuslisää sähkön hinnassa ja vältetty hiilivuotoa eli tuotannon valumista löysempien ilmastovelvoitteiden maihin. Teollisuuden ilmastovelvoitteita tuki ei vähennä eikä niin pidäkään tehdä.

Kysymys sähköistämisen tuen tulevaisuudesta on ajankohtainen asia näin kehysriihen alla. Vientiteollisuuden ilmastotiekarttojen mukaan teollisuuden sähköistyminen on tärkeä edellytys päästövähennyksille ja energiatehokkuuden parantamiselle, mutta kehitystä jarruttaa päästökaupan aiheuttama lisäkustannus sähkön hinnassa. Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa teollisuutemme tarvitsee sähköistämisen tukea. Nyt Suomi on kriittisellä hetkellä lopettamassa sähköistämisen edistämisen – toisin on keskeisissä kilpailijamaissa.

Sähköistämisen tukea vastaava tuki on ollut jo pitkään käytössä useissa EU-maissa. Saksassa tuki on käytössä vuoteen 2030 asti. Saksalaiset tehtaat saavat tukea vähintään kolme kertaa enemmän kuin täkäläiset, joten tuen lopettaminen Suomessa kokonaan olisi karhunpalvelus teollisuutemme kilpailukyvylle ja koko kansantaloudelle. Suomen ei pidä kasvattaa omilla toimillaan kilpailutilanteen epätasapainoa muihin EU-maissa oleviin tehtaisiin verrattuna eikä EU:n ulkopuolisissa maissa toimiviin laitoksiin, jotka eivät ole lainkaan päästökaupan piirissä.

Kykymme uudistua ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa on avainasemassa, kun tavoittelemme kansakuntana päästöjemme vähentämistä, vahvempaa taloutta sekä kehittyvää työllisyyttä. Maailmalla tehtaat kilpailevat kansainvälisistä tilauksista. Tilaukset toimitetaan niiltä tehtailta, joiden kilpailukyky on paras. Suomen hallituksen on varmistettava, että tehtaamme saavat tasapuoliset edellytykset tähän kilpailuun.

Pyydämme puhtaamman tuotannon, teollisten työpaikkojen ja vahvan kansantalouden nimissä, että hallitus päättää pikaisesti sähköistämisen tuen jatkamisesta vuoteen 2030 saakka.

Saku Vuori

toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry

Ahti Fagerblom

ilmasto- ja energiapäällikkö, Metsäteollisuus ry

Tuomas Tikka

johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry

Teksti on julkaistu Aamulehdessä 17.4.

Energiaverotus

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Ahti Fagerblom
Energia- ja ilmastopäällikkö

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Blogit
Sähköistämisen tuki on keskeinen, tarpeellisuutensa todistanut instrumentti EU:n päästökauppajärjestelmässä.
Lausunnot
Luonnos valtioneuvoston asetukseksi jakeluvelvoitteen joustomekanismista sekä luonnos asetukseksi maankäyttösektorin toimien voimaantulo
Julkaisut
Hallituksen esitys laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttaminen
Blogit
Yhteistyöllä Suomen monipuoliset ja runsaat metsäluonnonvarat saadaan sopeutumaan ilmastonmuutoksen haasteisiin.
Lausunnot
Luonnos hallituksen esityksestä laiksi päästökauppalain ja energiaviraston annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Lausunnot
Vesienhoitoasetuksen muuttamista koskevasta ympäristöarviointisuunnitelmasta