Vientiteollisuuden vuonna 2022 Risto E.J. Penttilän tiimiltä tilaama raportti Suomen teollisuuspolitiikan kehityskohdista on yhä ajankohtainen. Raportti esittelee erilaisia skenaarioita, johtopäätöksiä ja kuuden kohdan tehtävälistan. Avain menestykseen on huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä.
‍

Tämän päivän teollisuuspolitiikan ajurit ovat ilmastonmuutos, Kiina, populismi ja Ukrainan sota. Iso kysymys on, korostuuko tulevaisuudessa perinteinen, protektionistinen teollisuuspolitiikka vai uusi, digitaalista ja vihreää siirtymää painottava, julkisen vallan tukema – mutta markkinalähtöinen teollisuuspolitiikka. Eurooppa on pahasti jäljessä Yhdysvaltoja investoinneissa ohjelmistoihin, tietoverkkoihin ja bioteknologiaan.

 

Kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden tilaamassa raportissa esitellään tulevaisuuden skenaariot, joista Suomen kilpailukyvyn kannalta paras vaihtoehto on vihreä markkinatalous. Skenaariossa valtiot keskittävät voimansa globaalin talouden elvyttämiseen ja yksityisen sektorin tukemiseen. Puhtaasta BKT-kasvusta siirrytään ESG-kasvuun (ympäristö E, sosiaalinen kestävyys S, hyvähallintotapa G). Vihreä siirtymä etenee nopeasti, koska sijoittajat ja kuluttajat vaativat yrityksiltä vihreitä palveluita ja tuotteita. Nopeasti toipuva globaali talous vauhdittaa uusien teknologioiden kehitystä, ja maltillinen regulaatio mahdollistaa sujuvan toimeenpanon.

 

Raportissa arvioidaan, että uusi teollisuuspolitiikka etenee hyökyaallon lailla yli maapallon. Suomi ei voi suoraan kopioida suurvaltojen politiikka- ja rahoitusmalleja sellaisenaan, vaan joutuu valitsemaan instrumentit, jotka parhaiten sopivat viennistä elävälle avoimelle taloudellemme. Vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa yrityksiltä edellytetään edelläkävijäratkaisuja uudessa toimintaympäristössä.


Raportin Teollisuuspolitiikka suurvaltakilpailun ja vihreän siirtymän maailmassa. Kuinka Suomi vahvistaa teollista perustaansa ja voittaa kamppailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista? kirjoitti Nordic West Officen työryhmä, johon kuuluivat Risto E.J. Penttilä, Anni Marjomaa ja Anton Engelberg. Raportissa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluja ja teollisuuspolitiikkaa koskevaa laajaa tutkimusmateriaalia.
‍

Kuinka voitamme kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista?

 

Elinkeinopolitiikan osalta raportti esittää kuuden kohdan korjauslistaa, johon kuuluvat 1) osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen, 2) investointien luvituksen jouhevoittaminen, 3) logistiikkakustannusten hillintä, 4) työnteon ja omistamisen muuttaminen kannattavammaksi, 5) työmarkkinalainsäädännön uudistaminen 2020-luvulle ja 6) yleisen kustannustason pitäminen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisana.

 

Teollisuuspolitiikassa Suomen on otettava tavoitteekseen teollisten investointien voimakas lisääminen. On varmistettava, että suomalaisen teollisuuden kustannukset energian ja työvoiman osalta eivät ole verrokkimaita korkeampia. On luotava ennustettava suunnitelma pitkäkestoisille teollisille investoinneille ja jouhevoitettava luvitusta.

 

Innovaatiopolitiikassa TKI-investoinnit on nostettava neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä ja sen on tapahduttava yritysvetoisesti.

 

Euroopan Unionissa Suomen on liittouduttava avoimeen talouteen uskovien, vastuulliseen taloudenpitoon sitoutuvien jäsenvaltioiden kanssa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta pitää vahvistaa pitkäjänteisesti.

 
Penttilä sanoo, että raportti kirjoitettiin alun perin vihreän siirtymän maailmaan.

 

– Vihreän siirtymän rinnalle teollisuuspolitiikan ajureina ovat nousseet suurvaltapolitiikka ja huoltovarmuus. Suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikkaa edistääkseen omaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista valtaansa. Kehittyneet maat käyttävät sitä voittaakseen kilpailun investoinneista ja korkean jalostusarvon työpaikoista. Avain menestykseen on pitää huolta yritysten toimintaedellytyksistä. Suomi voi olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa, jos meillä on vahva ja jatkuvasti uudistuva teollisuus

 

Osa kuluttajista ja sijoittajista on viime vuosina kiinnittänyt entistä enemmän huomiota ESG-kasvuun. Nyt suuri kysymys on kuitenkin, miten käy, kun hinnat nousevat ja tyytymättömyys kansalaisten keskuudessa kasvaa? Nouseeko BKT kasvu taas ainoaksi tavoitteeksi? Nyt testataan vihreän siirtymän nauttima tuki kansalaisten ja päättäjien keskuudessa.

  

Lue raportti täältä.
‍


Lisätiedot:


Risto E.J. Penttilä, toimitusjohtaja, Nordic West Office, risto.penttila@nordicwestoffice.com, puh. 050 366 2395

‍