Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry aloittavat Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Metsäteho Oy:n ja Tapio Palvelut Oy:n kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikajänteellä. Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetään toimialan monimuotoisuustiekartassa.
‍

Puuta jalostava teollisuus on neljännesvuosisadan ajan työskennellyt luontokadon ehkäisemiseksi yhdessä metsänomistajien kanssa. Nyt toimiala aloittaa kumppaneidensa kanssa mittavan tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on todentaa monimuotoisuustyön vaikutuksia tiedepohjaisesti sekä mallintaa metsien biodiversiteetin kehittymistä tulevaisuudessa. Kehitystä arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, aina vuoteen 2100 asti.
‍

Ensi kesänä valmistuvasta hankkeesta julkistetaan matkan varrella useita osatuloksia. Samalla työhön osallistetaan sidosryhmiä.
‍

– On tärkeää tarkastella monimuotoisuustyömme vaikuttavuutta ja arvioida, ovatko tehdyt toimet olleet oikeansuuntaisia. Samalla saamme tietoa, miten voimme kantaa kortemme kekoon kansallisten ja EU:n asettamien biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
‍

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Suomen akatemian rahoittaman Unite-lippulaivan kanssa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston toimesta. Luke arvioi monimuotoisuuden nykytilaa ja mallintaa tulevaisuuden kehityspolkuja. Itä-Suomen yliopisto puolestaan selvittää yhteistyössä Metsätehon kanssa luonnon monimuotoisuuden mittausteknologioiden kehitystarpeita.
‍

– Ilmaston ja luonnon muuttuessa tarvitsemme monimuotoisuuden turvaamiseksi faktapohjaista päätöksentekoa, ylisukupolvista ajattelua ja kattavan työkalupakin. Työ luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi osana puunhankintaa on metsäsektorille erittäin tärkeä asia, jatkaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
‍

Kohti entistä monimuotoisempia metsiä
‍

Suomalainen metsätalousmalli perustuu täällä luontaisesti esiintyvien puulajien kasvatukseen niille sopivilla kasvupaikoilla. Luontaiset puulajit ovat metsäluontomme monimuotoisuuden peruspilari. Metsien monimuotoisuuden nykytila on myös seurausta metsien käytön pitkästä historiasta. Viimeisen 25 vuoden aikana talousmetsien hoitoa on systemaattisesti kehitetty ja monimuotoisuuden tilan seurantaa parannettu.
‍

Säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen ja vesistöjen suojavyöhykkeet ovat esimerkkejä toimista, jotka ovat osa metsien jokapäiväistä luonnonhoitoa. Metsäsertifiointi on vakiinnuttanut monimuotoisuustoimet osaksi metsien hoitoa ja käyttöä. Vapaaehtoinen metsien monimuotoisuusohjelma, METSO, on myös ollut menestystarina.
‍

– Tunnistamme vastuumme merkittävänä maankäyttäjänä. Uskomme, että luonnon monimuotoisuuden saralla kerromme tulevaisuudessa entistä enemmän positiivisia uutisia, sillä elinvoimaiset, hyvässä kasvussa olevat monimuotoiset metsät ovat myös suomalaisen puuta jalostavan teollisuuden elinehto, Lehtomäki alleviivaa.
‍

– On tärkeätä työskennellä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Tässä hankkeessa koko puuta jalostava teollisuus hakee ratkaisuja yhdessä tutkimusmaailman kanssa yhteen aikamme suurista haasteista, Aalto päättää.