Puurakentaminen tuo lukuisia hyötyjä ilmastolle ja taloudelle
Puusta kannattaisi rakentaa enemmän. Puurakentaminen on ilmastoteko, jota kunnissa voidaan tukea. Lisäämällä puurakentamista kunta voi vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Merkitys on suuri, sillä rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 35 prosenttia.
Puurakentamisen hiilijalanjälki on pieni koko rakentamisen elinkaarta tarkasteltaessa, ja sen avulla voidaan kasvattaa rakennuskantaan varastoituneen hiilen määrää. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, ja tämä hiili säilyy varastoituneena puutuotteessa koko sen käyttöiän ajan. Tämä on merkittävä etu, kun otetaan huomioon, että arviolta viidestä kymmenen prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä syntyy sementin valmistuksesta. Siksi puurakentaminen on erityisen tärkeä keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Keino, jota kunta voi hyödyntää tavoitellessaan omia ilmastotavoitteitaan.
Puu on erinomainen rakennusmateriaali
Puurakentaminen hyödyttää ilmaston lisäksi myös kuntien ja koko Suomen taloutta. Se vahvistaa kotimaan tuotantoa ja työllistää suomalaisia läpi koko arvoketjun metsän kasvatuksesta rakentamiseen, mikä tukee paikallista taloutta ja elinkeinoja.
Puu, uusiutuvana raaka-aineena, on erinomainen rakennusmateriaali, jonka ominaisuuksista voidaan valmistaa kevyitä ja lujia rakenteita, joissa ihmiset viihtyvät. Puuta voidaan käyttää rinnan myös muiden materiaalien kanssa. Tulevaisuuden rakentaminen koostuu toivottavasti yhä useammin puun ja muiden materiaalien parhaat ominaisuudet yhdistävistä hybrideistä.
Ihmiset kokevat puun miellyttäväksi. Puulla on kyky imeä ja luovuttaa kosteutta, se auttaa luomaan ihanteellisen kosteustasapainon. Puulla on erittäin hyvät akustiset ominaisuudet. Sisäilmaongelmissa painivat kunnat hakevat uusia ratkaisuja puusta. Tutkimuksia puun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on jo jonkun verran, mutta tutkimustietoa tarvitaan lisää.
Puun käyttöä voidaan lisätä myös kaupunki- ja liikenneinfrarakentamisessa, kuten siltojen, meluesteiden, kaiteiden, rantarakentamisen, erilaisten katosten ja leikkipaikkojen rakentamisessa, sekä kerrostalo-, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Puusiltojen rakentamista puoltavat materiaalin avulla toteutettava hiilivarasto, rakentamisesta aiheutuvat pienemmät hiilidioksidipäästöt. Lisäksi kevyen liikenteen silloissa puu materiaalina on koettu miellyttäväksi.
Kuntien antamalla esimerkillä on merkitys
Puurakentamisen kirjaaminen kuntastrategiaan viestii kunnan sitoutumisesta vähähiiliseen rakentamiseen. Strategia on tehokas keino kunnan hankintojen ohjaamisessa kestävämpään suuntaan.
Kuntapäättäjä voi vaikuttaa monin tavoin. Kuntastrategiassa voi olla kirjaus siitä, että rakentamisessa tulee aina selvittää puurakentamisen vaihtoehto. Kaavoituksessa voi tehdä valintoja, jotka joko mahdollistavat tai sulkevat puurakentamisen pois. Maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa on myös mahdollista edistää tai jarruttaa puurakentamista.
Julkinen puurakentaminen toimii rakentamisen lippulaivana. Toteutuneet kohteet edesauttavat puurakentamista ja vievät osaamista eteenpäin. Kunnilla voikin olla merkittävä rooli olla edistämässä uusien rakenneratkaisujen markkinoillepääsyä.