Vuonna 2025 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yhteensä 30 miljoonaa kuutiometriä puuta. Ostomäärä jäi 22 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi, ja puukauppa hiljeni loppuvuonna alkuvuoden vilkkaan jakson jälkeen.

Vuonna 2025 tukkipuuta ostettiin yhteensä 13,0 miljoonaa kuutiota, mikä oli neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna ja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisen viiden vuoden keskiarvo. Kuitupuun ostomäärä, 14,5 miljoonaa kuutiota, oli myös lähes viidenneksen edellisvuotta vähemmän ja 17 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Puukauppa käynnistyi alkuvuonna vilkkaasti, mutta kesän jälkeen puukauppa hiljeni selvästi.

Keskimääräinen mäntytukin kantohinta nousi vuonna 2025 neljä prosenttia, kuusitukin kolme prosenttia ja koivutukin kantohinta pysyi edellisvuoden tasolla. Kuitupuun keskikantohinnat nousivat prosentin männyllä ja kuusella, kun taas koivulla keskikantohinta pysyi ennallaan. Puun hintakehitys oli vuoden aikana kuitenkin vaihtelevaa. Puun hinnat kävivät puolivälissä vuotta ennätyskorkealla, mutta etenkin kuitupuun hinta lähti laskuun loppuvuoden aikana. Loppuvuoden laskusta huolimatta puunhinnat olivat edelleen historiallisesti tarkasteltuna korkealla tasolla vuoden lopussa.

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä mäntytukista maksettiin keskimäärin 75 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 79 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 77 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 40 ja 79 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 59 euroa kuutiolta, ja hinnat vaihtelivat 34 ja 63 euron välillä. Kuitupuiden keskihinta oli 28 euroa kuutiolta, ja hinnat vaihtelivat alueittain ja hakkuutavoittain 14 ja 34 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa hakkuutapa, korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, metsä- ja kaukokuljetusmatkat, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisten metsäkohteiden välillä.

Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2025 yhteensä 2,5 miljoonaa kuutiota, mikä vastasi kahdeksaa prosenttia kaikista puukaupoista. Hankintakauppojen osuus oli prosentin suurempi kuin viimeisten viiden vuoden keskiarvo. Lähes kolme neljäsosaa hankintakauppojen ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa puutavaran korjuusta ja kuljetuksesta tien varteen, josta ostaja huolehtii jatkokuljetuksesta tehtaalle.

Metsien käytön taloudellinen merkitys on huomattava

Metsäteollisuus hankkii käyttämästään puuraaka-aineesta noin 95 prosenttia kotimaasta, mikä korostaa toimivien puumarkkinoiden ja tasaisen puun tarjonnan merkitystä koko arvoketjulle.

Puun myynti luo suoraa tuloa metsänomistajille ja tukee teollisuuden tuotantoa, työllisyyttä ja investointeja eri puolilla Suomea. Metsänomistajille maksettavat kantorahatulot ovat viime vuosina vaihdelleet noin 2,8–3,6 miljardin euron välillä, mikä korostaa puuta jalostavan teollisuuden merkittävää roolia kansantaloudessa.

– Tasainen ja ennakoitava puun tarjonta on jatkossakin edellytys sille, että metsäteollisuus voi vastata kysyntään ja luoda hyvinvointia koko Suomeen, painottaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa.

Puun tarjontaa kannattaa vahvistaa myös metsien kasvua tukemalla. Kasvuun panostamalla Suomi pystyisi varmistamaan hyvinvointiyhteiskunnan perusteita tulevaisuudessa. Uusiutuvalla, kestävästi hankitulla raaka-aineella on jatkossakin kysyntää riippumatta siitä, mihin puuta käytetään – selluun, sahatavaraan, tekstiileihin, biokemikaaleihin tai muihin fossiilisia raaka-aineita korvaaviin tuotteisiin.

– Metsien kasvu tarjoaa Suomelle harvinaisen yhdistelmän: kestävää talouskasvua, vähemmän tuontiriippuvuutta ja vahvemmat hiilinielut, Oksa painottaa.