Metsäteollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat ympäri Suomea. Suurin osa kotimaan kuljetuksista lastataan rekkoihin. Lokakuusta alkaen on ollut mahdollista kasvattaa kuorma-autojen kokoa.

Vaihtoehtoja kumipyörille ei etenkään kuljetusketjun alkupäässä ole. Metsäteollisuudelle rekkojen koon kasvattaminen antaa mahdollisuuden alentaa kuljetusten kustannuksia ja päästöjä.

Kuljetusmäärät ovat suuria ja kuljetusmatkat pitkiä. Metsäteollisuudella on lähes 300 tuotantolaitosta eri puolilla Suomea. Alan raaka-aine- ja tuotekuljetuksia liikkuu maamme teillä päivittäin yli 5000 rekkalastillista.

Jättirekkoja teille, säästöä Suomelle?

Lokakuussa 2013 voimaan tullut asetus sallii painavammat rekat ja tehostaa kuljetuksia. Rekkojen enimmäispainot nousivat 60 tonnista 76 tonniin, maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Yhdistelmän pituus ja leveys eivät kasvaneet. Käytännössä eron 60-tonniseen rekkaan huomaa akseleiden määrässä, jotka asennetaan kalustoon tiestön lisärasitusta minimoimaan. 60 tonnia painavan rekan seitsemän akselin sijaan akseleita on 68 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä kahdeksan, 76 tonnin yhdistelmässä yhdeksän.

Kustannus- ja ympäristöhyötyjen lisäksi uudistus vähentää raskaiden ajoneuvojen määrää liikenteessä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Hallitus myönsi uudistuksen yhteydessä siltojen korjauksiin rahoitusta 55 miljoonaa euroa.

Rapistuva liikenneverkko kuntoon lisärahoituksella

Uudistuksen vuotuisiksi kustannussäästöiksi koko elinkeinoelämälle on arvioitu 80-160 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden osalta arvio on useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Mitä vähemmän liikenneverkolla on pullonkauloja, sitä nopeammin kustannus-, ympäristö- ja turvallisuushyödyt toteutuvat.

Rekkauudistus on kirvoittanut värikästä keskustelua teiden ja siltojen kunnosta ja rahoitustarpeesta. Tosiasiassa Suomen yleisten väylien ja yksityisteiden rahoitustaso on ollut riittämätön jo vuosia uudistuksesta riippumatta. Melko tuore ROTI -raportti antaa tieverkolle kouluarvosanan 6 ½ ja toteaa liikenneväylien kunnossapidon vuosittaiseksi lisärahoitustarpeeksi 300 miljoonaa euroa.

Ruotsissa panostukset teihin ja ratoihin ovat Suomeen verrattuna kilometriä kohti kaksinkertaiset. Jotta uudistuksesta saadaan täysi hyöty, on liikenneverkon pullonkaulat saatava poistettua mahdollisimman nopeasti.