Talousennusteissa näkyy jo keväisiä valonpilkahduksia – vaikka poliittisten riskien lisääntyminen huolestuttaa yrityksiä. Myös ihmiset katsovat rohkeasti eteenpäin, eikä kohentunut kuluttajien luottamus perustu ainoastaan lisääntyneeseen valon määrään.

Esimerkiksi OP-ryhmän ekonomistit viilasivat tammikuun lopussa kasvuennustettaan reippaasti aikaisempaa myönteisemmäksi. He uskovat, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia. Ensi vuonna bruttokansantuotteen kasvutahti kiihtyy tuoreen ennusteen mukaan kahteen prosenttiin. Muiden maiden talouksistakin kantautuu hyviä viestejä.

Mistä kehityskuluista meidän pitäisi erikseen iloita? Palataan poliittisiin riskeihin myöhemmin.

Ainakin työttömyyden vähentymisestä ja avoimien työpaikkojen lisääntymisestä. Korkeaa kuluttajien luottamustakaan ei monen vaikean vuoden jälkeen voi pitää itsestäänselvyytenä. Vähittäiskauppa käy jälleen hyvin.

Rahan hinta taas on pysynyt halpana eli korot ovat alhaalla, mikä helpottaa velallisten asemaa. Yksityinen kulutus jatkaa siis suotuisalla uralla, samoin kuin yritysten investoinnit, jotka nousivat usean vuoden taantuman jälkeen pinnan yläpuolelle. Rakennusliikkeet urakoivat rivakasti uusia asuntoja, mutta myös muiden yritysten investoinnit kasvavat.

Metsäyhtiötkin kunnostautuvat, ja tänä vuonna esimerkiksi Äänekoskelle, Imatralle ja Kymiin valmistuu uutta kapasiteettia.

Vuonna 2008 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen moni – minä mukaan lukien – on kuitenkin ollut huolissaan viennin vaikeuksista. Se ei ole päässyt entiseen vauhtiinsa. Viennin yskiminen on erityisen huolestuttavaa, sillä ilman viennin ja suomalaisten yritysten kansainvälisen kaupan selkeää lisääntymistä talouskasvu ei ole kestävää.

Ennusteet arvioivat viennin kuitenkin elpyvän selvästi, osaltaan, mutta ei ainoastaan kilpailukykysopimuksen ansiosta. Viennin kohenemiseen tähtäävät toimet alkavat purra ja vaikuttavat vielä ensi vuonnakin samansuuntaisesti. Myös metsäteollisuuden investoinnit alkavat näkyä vientitoimituksissa kuluvan vuoden aikana.

Arviot eivät ole tuulesta temmattuja, sillä viitteitä teollisuuden ja suuryritysten suhdannetilanteen paranemisesta, tilausten lisääntymisestä ja viennin orastavasta piristymisestä löytyy myös Teknologiateollisuuden talousnäkymistä. OP:n ja Aalto-yliopiston tuore suuryritystutkimus kertoo samaa tarinaa.

Vaikka kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus jää Suomessa riittämättömäksi suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin, olemme tyytyväisiä siihen, että se otettiin omilla sopimusaloillamme käyttöön sataprosenttisesti. Kaikki metsäteollisuuden työpaikat pidentävät työaikaansa, ja peräti yli puolet työaikaa pidentävistä ratkaisuista perustuu toimipaikkakohtaiseen sopimukseen, kilpailukykysopimuksen ja työehtosopimuksen mukaisesti. Meillä on kuitenkin vielä paljon työtä tehtävänä kilpailukykymme parantamiseksi, jotta tuotteemme käyvät kaupaksi maailmalla ja kuromme eroa umpeen keskeisiin kilpailijamaihimme.

Myönteiset suhdanteet joutuvat kohtaamaan myös tummia pilviä. Niitä liikuttava kauppapoliittinen tuuli pyörii emmekä tiedä, mistä suunnasta se edes lähitulevaisuudessa puhaltaa – ja millä voimakkuudella.

Protektionismin aaltoja voi Euroopan rannoille läikyttää Brexit ja erityisesti Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin linjaukset. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset joutuvat nyt arvioimaan riskejä uusiksi.

Trumpin protektionistiset näkemykset kotimaisen teollisuuden suojaamisesta ja tukemisesta tulleilla eivät vastaa tämän päivän todellisuutta. Globaaleissa arvoketjuissa toimivien yritysten tuotanto on riippuvaista myös tuoduista komponenteista ja eri maiden välituotteista. Siksi tuotanto ja lopputuote kallistuvat, jos komponenttien tuontia vaikeutetaan. Se on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.

Suomalaisten yritysten globaaleja arvoketjuja koskeva tutkimus (Etla 2016) osoittaa, että myös Suomen talouskasvu on vahvasti riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltojen loppukysynnästä. Paljon vahvemmin kuin mitä perinteinen tuonti- ja vientitilastojen tarkastelu antaa ymmärtää.

Seuraavaan tosiseikkaan kannattaa suhtautua vakavasti: Jos esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuu suuria kaupan vapautta rajoittavia muutoksia, vaikuttavat ne nopeasti myös suomalaisen yrityksen menestymisen edellytyksiin – laajemmista kauppapoliittisista reaktioista puhumattakaan.

Seuraamme tänä vuonna kauppapolitiikkaa sen edellyttämällä tarkkavaisuudella myös Lastuja-blogipalstalla.

P.S. Entä metsäteollisuuden tuotantoluvut ja niiden kehitys Suomessa? Mitä niistä on nähtävissä? Kannattaa lukea läpi perjantaina julkaistut tuotantotilastot osoitteessa www.metsateollisuus.fi.