Tuoreessa raportissaan Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia? Etla peräänkuuluttaa pysyvää tutkimus- ja kehitysverokannustinjärjestelmää. Kansainväliseen vertailuun perustuen raportissa todetaan, että TKI-toimintaa tukevat veroinstrumentit lisäisivät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia, ja kasvattaisivat yritysten TKI-investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen.

‍

Raportin mukaan verokannustimet lisäisivät ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten panostuksia tukimuotoisia instrumentteja pienempien hallintokustannusten ja teknologianeutraaliuden siivittäminä. Suuryritysten osalta verokannustimet vaikuttaisivat lähinnä TKI-investointien globaaleihin sijaintipäätöksiin nostamalla toimintaympäristön kokonaishoukuttelevuutta.

‍

On totta, että jotain on tehtävä. Suomen kilpailijamaat kuten Ruotsi, Tanska, Saksa ja Itävalta ovat OECD:n tilastojen mukaan viime vuosikymmenellä lisänneet TKI-panostuksia suhteessa bruttokansantuotteeseensa. Samalla ajanjaksolla Suomi on romahtanut globaalilta kolmannelta sijalta silloisella yli 3,5 prosentin bkt-osuudellaan noin 2,8 prosenttiin. Kasvukilpailukykynsä osalta korkean teknologian kehittämiseen ja vientiin nojaavana maana ei Suomella ole varaa jäädä kilpailussa näin pahasti jälkeen. Suomi onkin asettanut itselleen tavoitteeksi nostaa TKI-panostensa bkt-osuuden kunnianhimoiseen neljän prosentin tasoon vuoteen 2030 mennessä.

‍

Kysymys, saadaanko uusilla panoksilla luotua myös merkittävästi uusia tuotoksia, on saanut aivan liian vähän huomiota.

‍

‍

Korjausliikettä tehdessä tulisi kuitenkin käyttää erityistä huolellisuutta suunniteltujen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi. On huolestuttavaa, että viimeaikainen keskustelu neljän prosentin tavoitteen ympärillä on keskittynyt vain panosten kasvattamiseen. Kysymys, saadaanko uusilla panoksilla luotua myös merkittävästi uusia tuotoksia, on saanut aivan liian vähän huomiota.

‍

Etla on todistanut jo runsaan vuosikymmenen ajan suomalaisen tutkimuksen kaupallistamisvajeesta. Julkiset panostukset tutkimukseen eivät muunnu vientiä kasvattavaksi korkeaksi teknologiaksi. Näiden panosten ja tuotosten suhteella mitattuna Suomi on Etlan aiempien tulosten mukaan samalla viivalla esimerkiksi Slovenian, Turkin, Kreikan ja Portugalin kanssa. Näitä tuskin haluamme pitää mittatikkuinamme kansainvälisessä teknologiakilpailussa.

‍

Nykymuodossaan TKI-verokannustin ei aja asiaansa

‍

Verokannustimen vakiinnuttamista pohtiessa tulisi siis varmistaa, että se on työkaluna tehokas. Sen tulisi nimensä veroisesti ennen kaikkea kannustaa yrityksiä. Nykymuodossaan Suomessa vuoden 2021 alussa käyttöönotettu määräaikainen TKI-verokannustin ei sitä tee, eikä sitä siksi tulisi sellaisenaan vakiinnuttaa.

‍

Ensinnäkin verovähennysmahdollisuuden nykyinen soveltaminen ainoastaan ulkoisilta tutkimusorganisaatioilta ostettaviin palveluihin soveltuu Etlan mukaan vain noin kahteen prosenttiin yrityssektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta ja on siten liian suppea ollakseen merkityksellinen. Verovähennysmahdollisuus tulisi laajentaa koskemaan myös yritysten sisäistä ja yritysten välistä TKI-toimintaa, jotka ovat jo lähtökohtaisesti yrityksille merkityksellisempiä kuin ulkoiset toimeksiannot. Samaa mieltä on myös Etla, joka ulottaisi verokannustimen koskemaan "laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia verrattuna nykyiseen malliin."

‍

Veturiyritysten tärkeää roolia innovaatioekosysteemien kiihdyttäjinä ja markkinakanavina pk-yrityksille ei saa unohtaa.

‍

‍

Toisekseen merkityksellisyyden kasvattamiseksi myös vähennyskelpoisten kustannusten kattoa olisi nostettava moninkertaiseksi. Erityisesti pääomaintensiivisen teollisuuden TKI-volyymeihin ja hankekokoihin verrattuna nykyinen vähennysmahdollisuus on merkityksetön ja liian vähäinen vaikuttaakseen päätöksentekoon. Veturiyritysten tärkeää roolia innovaatioekosysteemien kiihdyttäjinä ja markkinakanavina pk-yrityksille ei saa unohtaa.

‍

Lopuksi yksittäisten TKI-kannustimien tehokkuutta tarkasteltaessa on muistettava, että vaihtoehtoisia työkaluja on monia. Esimerkiksi suorien TKI-tukien tehokkuus on osoitettu monesti. Tukimuotoista TKI-rahoitusta kohdistetaan vain kilpailukykyisiin hankkeisiin, rahoituksen hankekohtainen määrä on teollisille toimijoille usein relevantti, ja sitä voidaan hyödyntää tarvelähtöisesti niin sisäisissä kuin verkostoituneissakin hankkeissa. Verokannustimen tulevaisuudesta päätettäessä on siksi tärkeää, ettei sen mahdollinen käyttöönotto syö varoja muilta, jo toimiviksi todetuilta työkaluilta.