Vääntö ensi vuoden budjetista on alkanut valtiovarainministeriön johdolla. Budjettineuvottelut tulevat varmasti olemaan tänäkin syksynä tiukat eikä jaettavaa juuri ole.
Valtiovarainministeriön esitys on jo valmistunut, mutta lopulliset päätökset syntyvät vasta hallituksen budjettiriihessä elo-syyskuun vaihteessa. Lisäleikkauksista suhteessa aikaisempiin päätöksiin ei ole vielä tässä vaiheessa puhuttu, mutta on selvää, että jo keväällä sovituista tiukoista kehyksistä ja säästöistä pidetään tältä osin varmasti kiinni.
Kestävyysvajeen on laskettu olevan noin 10 miljardia euroa. Tämä on laskettu korjattavan jo sovituilla 4 miljardin euron leikkauksilla, 2 miljardin euron talouskasvulla sekä jo sovituilla reformeilla, joiden säästöksi on kaavailtu 4 miljardia euroa. Jos nämä toteutuvat, velkaantumisen on laskettu taittuvan vuoteen 2021 mennessä.
Metsäteollisuuden kannalta on tärkeää, että kevään kehysriihen päätökset päätetään budjettiriihessä toteuttaa. Päästökaupan aiheuttamista epäsuorista kustannuksista päätettiin puolet korvata teollisuudelle ja liikenneinfraan myönnettiin rahoitusta. Metsäteollisuus on ajanut pitkään verokannustinta metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Tämä parantaa metsien omistusrakennetta ja puun myyntiin kytkettynä huojennus vauhdittaa puuhun perustuvan biotalouden kasvua. Kaikki nämä hankkeet on sinetöitävä nyt budjettiriihessä.
Uuden luominen olemassa olevan rinnalle on äärimmäisen tärkeää alan kehittymisen kannalta. Tutkimukseen ja koulutukseen on jo aiemmin kohdistettu massiiviset budjettileikkaukset. Lisäleikkauksia ei tule kohdistaa Suomen innovaatio- ja koulutusjärjestelmään, sillä metsäteollisuuden tulevaisuus edellyttää kansainvälisesti mitattuna huippuluokan osaamista ja osaajia.
Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky pitää saada pidettyä edes jossain määrin eurooppalaisten kilpailijamaiden tasolla. Hallitusohjelmaa on noudatettava eikä teollisuudelle saa tulla enempää kustannuksia tai veroja. Esimerkiksi energiaveroja tai raskaan liikenteen polttoaineveroja ei saa enää korottaa.
Työmarkkinoiden joustavuutta ja tuottavuutta on parannettava edelleen. Kilpailukykysopimuksen toteutumisen myötä hallitus on luvannut keventää palkkaverotusta 415 miljoonalla eurolla. Pääasiassa kevennys kohdistuu pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin.
Heikko työllisyysaste on jo pitkään omalta osaltaan nakertanut julkisen talouden alijäämää ja lisännyt julkistalouden velkaantumista. Hallitus joutuu valmistelemaan budjettiriiheen vielä lisäesityksiä työllisyyttä vahvistaviksi toimiksi. Työn vastaanottamisen ja sen tekemisen pitäisi aina olla kannattavaa suhteessa sosiaalietuuksiin. Tällä hetkellä näin ei läheskään aina ole. Tästä epäkohdasta emme voi syyttää kansalaisia, vaan toimimatonta järjestelmää. Sen korjaaminen on elinehto koko talouden ja teollisuuden menestymiselle.
