Irti fossiilisista päästöistä. Tämä on suomalaisen metsäteollisuuden ilmastotiekartassa asetettu kova tavoite. Avainasemassa toteutuksessa on maailman huippua edustava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI). Sen avulla kehitetään fossiilittomia tuotteita, tehokkaita tuotantoprosesseja ja vaikuttavaa metsänhoitoa. Myös uusiutuvien energialähteiden vielä nykyistä 87:ää prosenttiakin laajempi käyttöönotto vaatii kehittämistä.
‍

Metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja ilmastohaasteeseen.


Suomalainen metsäteollisuus panostaa vuodessa yli 320 miljoonaa euroa TKI-toimintaansa. Globaalisti toimiva toimiala käyttää puolet panoksista kotimaassa. Suomessa toimivista kemiallisen metsäteollisuuden yrityksistä noin 60 prosenttia harjoittaa TKI-toimintaa. Tämä on tehdasteollisuuden 34 prosentin keskiarvoa selvästi korkeampi osuus.

‍

Panostuksillaan suomalainen metsäteollisuus on lingonnut itsensä kansainvälisessä teknologiakilpailussa alansa kärkeen. Patenttien määrällä mitattuna suomalaiset yritykset ovat mukana kärkikahinoissa usealla teknologia-alueella. Johtoasemaa suomalaiset pitävät erityisesti nanoselluun ja ligniiniin liittyvissä materiaali- ja tuotantoteknologioissa.

‍

Nanosellu on todellinen supermateriaali, josta tuorein sovellusesimerkki on suurten leikkaushaavojen parantamiseen tarkoitetut siteet. Ligniinistä puolestaan kehitetään parhaillaan muun muassa uusiutuvaa biohiiltä vaikkapa sähköautojen akkuihin. Muita tärkeitä teknologia-alueita ovat puukuitupohjaiset tekstiilit, biopolttoaineet ja -kemikaalit sekä erilaiset pakkausteknologiat.

‍

Innovaatioilla ja uudistumisella kasvatetaan suomalaista hyvinvointia. Metsäteollisuus luo jo tänä päivänä leijonanosan suomalaisen biotalouden arvonlisästä, miltei 90 prosenttia kokonaisuudesta. Jokaista käytettyä puukuutiota kohden arvonlisää syntyy 176 euron verran. Uusien materiaalien ja niistä kehitettyjen tuotteiden avulla arvonlisää pyritään kasvattamaan yli 220 euroon vuoteen 2035 mennessä.

‍

Samalla vuoden 2015 jälkeen markkinoille tuotujen innovaatioiden liikevaihto-osuuden arvioidaan kasvavan noin 15 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana. Näin suomalainen metsäteollisuus pyrkii kaappaamaan osansa globaalista, arviolta vuoteen 2030 mennessä toteutuvasta 200 miljardin euron markkinakasvusta.

‍

Tarvitaan maailman parasta osaamista

‍

Mutta mitä hyötyä metsäteollisuuden uusiutumisesta on ilmastolle tarkalleen? Hyödyt synnytetään kahdella tavalla.

‍

Fossiilisiin ja ehtyviin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja korvaavat, puupohjaiset materiaali- ja tuoteinnovaatiot auttavat välttämään hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi pitkäikäiset tuotteet kuten erilaiset rakennuselementit sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajaksi. Näin metsäteollisuuden tuotteet auttavat keventämään ilmastotaakkaa yli 16 miljoonan hiilidioksiditonnin verran vuodessa. Tämä on viisinkertainen määrä metsäteollisuuden päästöihin verrattuna Suomessa. Yli puolet metsäteollisuuden TKI-investoinneista kohdistetaan juuri uusiutuvien materiaaliteknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen.

‍

Ilmastohyötyjä synnytetään myös tehostamalla tuotantoa ja panostamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Laitteiston kehittämisen lisäksi digitalisaatiolla on iso rooli. Hyviä esimerkkejä tästä ovat tekoälystä tukea saava ennakoiva laadunvarmistus, raaka-ainevirtojen ja kuljetusten optimointi, kuljetuspakkausten älykäs seuranta ja puurakennusten anturointi ennakoivan huoltotoiminnan mahdollistamiseksi. Turhaa materiaali- ja energiakulutusta vältetään.

‍

Panostukset ovat tuottaneet tulosta. Yhdeksänkymmentäluvun puoliväliin verrattuna metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet tuotantoon suhteutettuna yli 60 prosentilla. Reilu kolmannes alan TKI-investoinneista käytetään prosessien tehostamiseen.

‍

Suomalainen metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja ilmastohaasteeseen. Mahdollisuudet onnistumiseen ovat omissa käsissämme. On pidettävä huolta siitä, että suomalaiset yritykset voivat jatkossakin kehittää maailman johtavia innovaatioita ja tarjota niitä globaaleille markkinoille Suomesta käsin.

‍

Tarvitaan maailman parasta osaamista, yhteiskunnan valmiutta riskinjakamiseen TKI-investoinneissa ja tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Kilpailukykyinen innovaatiojärjestelmä on maamme pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusta.

‍

Teksti on julkaistu 22.2.2021 Talouselämän Tebatti-palstalla.

‍