Venäjältä suoraan Suomeen saatavan maakaasun loppuminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja myös metsäteollisuuteen monin tavoin. Tämä herättää useita kysymyksiä esimerkiksi maakaasupulan vaikutuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Valitettavasti moniin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Ohessa Metsäteollisuus ry:n arvioiden pohjalta valmisteltuja kysymyksiä ja vastauksia.

‍

Mitä reittejä pitkin venäläistä maakaasua tulee ja paljonko metsäteollisuus sitä käyttää?

‍

Suomen Kaasuyhdistyksen mukaan vuonna 2021 Suomeen tuotavasta maakaasusta tuotiin kolme neljäsosaa Imatran kautta ja loput Balticconnectorin kautta. Metsäteollisuuden käyttämän venäläisen kaasun osuutta on vaikea arvioida, koska yritykset vastaavat itse kaasun hankinnasta.

‍

Metsäteollisuudessa kaasun osuus tehdaspolttoaineista on keskimäärin noin 5 prosenttia, mutta sen osuus ja tärkeys vaihtelee tehdaskohtaisesti.

‍

Mitä metsäteollisuudessa tapahtuu, jos venäläisen maakaasun tulo lakkaa?

‍

Kaikissa yrityksissä ollaan hyvin tietoisia mahdollisesta kaasupulasta ja yritykset pyrkivät parhaansa mukaan korvaamaan kaasun käyttöä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti eri tehtailla eli joillain tehtailla tilanne on vaikeampi kuin toisilla, joten myös tuotannon pysähtymisiä saattaa ilmetä. Osassa tehtaita kaasulla on tärkeä rooli prosessissa esimerkiksi kemikaalien kierrättämisessä. Prosessien muuttamiseen tarvitaan investointeja, joita ei välttämättä voi toteuttaa nopeasti. Tehtaasta riippuen maakaasua voidaan pyrkiä korvaamaan muilla polttoaineilla tai sähköistämällä. Venäjän Suomeen toimittamaa kaasua voidaan korvata myös nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä sekä Balticconnectorin kautta tulevalla kaasulla.

‍

Kuinka paljon kaasun käyttö voisi vähentyä verrattuna aiempiin vuosiin ilman merkittävää haittaa?

‍

Eri tehtailla on erilaiset mahdollisuuden korvata maakaasua vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, kuten muilla polttoaineilla. Vaihtoehtoiset polttoaineet ja tarvittavat investoinnit voivat olla kalliita, joten haitan määrä voi vaihdella eri tehtaiden välillä.

‍

Baltian siirtoyhteyden riittävyys: Pystyykö Balticconnector toimittamaan kesät-talvet riittävästi maakaasua metsäteollisuudelle tai ylipäänsä kaikille suomalaisille käyttäjille?

‍

Aiempina vuosina Suomessa on käytetty maakaasua selvästi enemmän kuin mitä Balticconnector kykenee toimittamaan Suomeen. Balticconnectorin toimintakapasiteetti olisi tärkeätä nostaa maksimitasolle. LNG-terminaali on saatava nopeasti käyttöön, jotta kaasua olisi tarjolla riittävästi emmekä olisi riippuvaisia pelkästään Balticconnectorista. On vaikeaa arvioida, kuinka paljon eri sektorit vähentävät kaasun käyttöä jo pelkästään hintaohjauksen takia tai kuinka kauan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto kestää.

‍

Miten ja milloin nesteytettyä maakaasua saadaan Suomeen?

‍

Julkisuudessa on arvioitu, että terminaalilaiva Exemplar on tarkoitus saada käyttöön ensi talveksi ja että laivaa varten rakennetaan tarvittavat satamarakenteet sekä Suomen että Viron rannikoille. On tärkeää, että LNG-terminaalilaivan käyttö alkaa mahdollisimman pikaisesti ja sen sijoituspaikka on Suomen puolella, jolloin Suomeen saatavan maakaasun kapasiteetti kasvaa.

‍

Paljonko maakaasun hinta nousee, jos Venäjä sulkee hanat?

‍

Hintakehitystä on vaikea arvioida. Maakaasun hinta nousi voimakkaasti jo ennen Ukraina-tilannetta. Tuleva hintakehitys riippuu monesta tekijästä: kaasun saatavuudesta muista lähteistä ml. LNG-tarjonta ja Balticconnector, Manner-Euroopan mahdollisuuksista korvata kaasua muilla polttoaineilla, tulevan talven lämmitystarpeesta Manner-Euroopassa sekä mahdollisista EU:n tai jäsenvaltioiden kaasumarkkinoihin vaikuttavista säätely- ja tukitoimista.

‍

Jos kaasusta tulee pula, niin miten säännöstely tapahtuu ja kuka on etusijalla (teollisuus, palvelut, sairaalat, kansalaiset)?

‍

Kansalaiset ja terveydenhuolto ovat luonnollisesti etusijalla verrattuna teollisuuteen. Huoltovarmuuskeskus vastaa siitä, että kansalaiset, sairaalat yms. saavat tarvitsemansa kaasun. On hyvä, että Suomessa on ymmärretty, että myös teollisuudessa on kriittisiä arvoketjuja, jotka ovat riippuvaisia maakaasusta.

‍

Mitä Suomi tai EU voi tehdä teollisuuden eteen asiassa?

‍

Sekä Balticconnectorin riittävästä kapasiteetista huolehtiminen että LNG:n saaminen Suomeen ovat avainasemassa. Sujuva yhteistyö kaasun siirtoyhteyksiä hallinnoivien viranomaisten välillä Suomessa ja Virossa on tärkeää.

‍

Mitä Metsäteollisuus ry:n rooli maakaasukysymyksessä on?

‍

Päättäjien, viranomaisten ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä, jotta kaikilla olisi mahdollisimman yhtenevä tilannekuva Suomen ja metsäteollisuuden tilanteesta sekä tarpeista. Kukin yritys hoitaa itse tehtaidensa varautumisen maakaasun tarjonnan muutoksiin.