Britannian kansanäänestyksen tuloksen ei olisi pitänyt olla yllätys, koska mielipidemittaukset ennakoivat tilanteen olevan äärimmäisen tasainen. Silti lopputulos yllätti ja oli kiistatta pettymys, mutta enemmistön tahdon mukaan on elettävä. Vaikka taloudelliset vaikutukset brittien EU-erosta ovat merkittävät, oikeilla päätöksillä niitäkin voidaan lieventää.
Metsäteollisuudelle Britannia on aina ollut yksi merkittävimmistä kauppakumppaneista. Vientimme on ollut viimeiset kymmenen vuotta vakaata, reilun miljardin euron tasolla. Saarivaltioon viedään noin kymmenesosa suomalaisen metsäteollisuuden tuotannosta: pääosin paperia, kartonkia, sahatavaraa ja vaneria. Hyvien kauppasuhteiden soisi jatkuvan.
Brexit-äänestyksen kaikkia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Punnan romahdus nostaa tuontituotteiden hintoja ja heikentää vientimme kilpailukykyä.
Metsäteollisuus on aina kannattanut vapaakauppaa ja saanut nauttia sen hedelmistä, kuten koko maamme. Teollisuus antoi aikoinaan vahvan tuen Suomen EFTA- ja EEC:n vapaakauppasopimusten solmimiseen sekä EU:n jäsenyyden hakemiseen.
EU:n ulkopuolelle jäädessään Britannia joutuu määrittelemään uudelleen kaikki kaupalliset suhteensa unionin jäsenmaihin, mutta myös muuhun maailmaan. Brexit käynnistää pitkän prosessin, jossa EU:n osalta avaimet ovat komission ja jäljelle jäävien jäsenmaiden käsissä.
Euroopan integraatioon myönteisesti suhtautuvia harmittaa kansanäänestyksen lopputulos. Ilmassa on jonkin verran myös revanssihenkeä, halua jättää britit integraation myönteisten vaikutusten ulkopuolelle. Poliittisesti tällaisen ajattelun voi ymmärtää, mutta taloudellisesti se ei olisi viisasta, ei briteille, muttei myöskään EU:lle.
Olisi toivottavaa, että Britannian ja EU:n välille saataisiin neuvoteltua esimerkiksi samankaltainen sopimus kuin Norjan kanssa. Tällöin molemminpuoliset kaupalliset edut saataisiin turvattua. Nyt kannattaa keskittyä sen pelastamiseen, mikä on pelastettavissa.
