Suomen metsien taloudellinen arvo on valtava. Pelkästään puiden osalta metsät muodostavat suuruusluokaltaan miljardien eurojen suuruisen omaisuuserän. Kuten muutakin omaisuutta, myös metsää pitää hoitaa, jotta omaisuuden arvo säilyy ja kasvaa kuntalaisten hyväksi.


Lähes kaikki Suomen kunnat omistavat metsää ja niiden käytölle kunnat voivat omistajina asettaa monenlaisia tavoitteita. Yhdelle kunnalle tärkeintä on taloudellinen tuotto, toiselle virkistyskäytön lisääminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen, kolmannelle maisema-arvojen säilyminen. Useimpien kuntien tavoitteet ovat moninaisia, ja tavoitteet ovat muuttuneet viimeisen 10 vuoden aikana entistä monipuolisemmiksi.


Metsänomistus tuo hyötyjä koko Suomeen


Monelle kunnalle metsistä saatava taloudellinen hyöty on avainasemassa. Hyötyä voidaan kuvata monilla eri mittareilla, joista yksi on kantorahatulo. Metsänomistajat saivat vuonna 2023 kantorahatuloja 3,1 miljardia euroa. Koska suomalainen metsänomistus jakaantuu laajalle, myös kantorahatulot jakaantuvat Suomen jokaiseen kuntaan. Kantorahatuloilla suomalaiset metsänomistajat – myös kunnat – toteuttavat alueillaan investointeja, hankkivat palveluja sekä käyttävät niitä arkipäiväiseen elämiseen.


Suomen kunnat omistavat metsää noin 448 634 hehtaaria. Tämä on noin kaksi prosenttia kaikesta Suomen metsämaasta, mutta kuntien ja kuntalaisten metsillä on kuitenkin kokoaan suurempi merkitys. Metsillä on samanaikaisesti merkittävä rooli sekä paikallistaloudessa, ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.


Vaikuttava kotimainen arvoketju
‍

Suomen hyvinvoivat metsät mahdollistavat myös elinvoimaisen metsäteollisuuden olemassaolon. Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta on noin kuudennes. Vuonna 2023 metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12 miljardilla eurolla. Koska kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, yritysten toimintaympäristöstä ja Suomen kilpailukyvystä tulee pitää hyvää huolta.

Alan tärkeyttä maamme hyvinvoinnille korostaa sen laaja kotimainen arvoketju. Metsäteollisuuden suoraan kerryttämä liikevaihto vuonna 2021 oli Suomessa yli 30 miljardia euroa ja yhdessä välillisten vaikutusten kanssa peräti 45 miljardia euroa. Arvonlisää metsäteollisuus kerrytti suoraan ja välillisesti yhteensä lähes 11 miljardia. Alan investoinnit Suomeen, välilliset vaikutukset huomioiden, olivat keskimäärin noin 1,9 miljardia euroa vuodessa vuosina 2017–2021.


Työtä ja toimeentuloa


Laaja kotimainen arvoketju, aina metsän kasvatuksesta raaka-aineen jalostukseen ja valmiiden tuotteiden myyntiin, näkyy myös verotuloina kunnille ja valtiolle. Metsäteollisuuden ja metsätalouden tuottama kokonaisverokertymä oli vuonna 2023 noin 3,8 miljardia euroa. Kaikki tämä perustuu metsien kestävään käyttöön ja aktiiviseen metsien hoitoon. Metsäteollisuustuotteiden vienti kansainvälisille markkinoille poikii siis kerrannaisvaikutuksia kotimaan taloudessa.


Metsäteollisuus on myös suuri työllistäjä. Elinvoimainen metsäteollisuus Suomessa luo kysyntää palveluille ja edistää yritystoimintaa monissa maakunnissa. Laaja kotimainen tuotanto- ja jalostusketju sekä menestys kansainvälisillä markkinoilla heijastuvat suoraan alan kykyyn työllistää. Metsäsektorin on laskettu työllistävän Suomessa suoraan tai välillisesti lähes 100 000 työntekijää eri puolella Suomea.


Metsän varttuessa hoidetun metsän arvo nousee, mutta tietyn pisteen jälkeen arvon kehitys kääntyy negatiiviseksi. Metsäomaisuuden arvo ja tulevaisuuden puunkäyttöpotentiaali heikkenee, jos esimerkiksi taimikonhoitoa tai harvennuksia ei tehdä ajallaan. Tällöin puusto ei järeydy samalla tavalla kuin hoidetuissa metsissä. Metsien hoito ja hyödyntäminen on ylisukupolvista työtä, jos mikä.

‍

Tutustu metsäteollisuuden keskeisiin avainlukuihin

‍

Katso videolta Metsäteollisuus ry:n johtajan ja pääekonomistin Maarit Lindströmin terveiset kuntavaaliehdokkaalle.