Suomen hallitus päätti perustellusti vastustaa EU-komission taksonomiaesitystä, joka toteutuessaan sisältäisi toimimattomat ilmastokriteerit metsätaloudelle. Suomen tulee jatkaa aktiivista EU-vaikuttamista ja kerätä päätöksen taakse riittävä määrä jäsenmaita.

‍

Komission tulisi valmistella uudestaan taksonomian eli EU:n kestävyysluokittelun ilmastokriteerit. Taksonomia on keskeinen työkalu, jolla EU haluaa ohjata yksityisiä pääomia EU:n ympäristötavoitteiden mukaisiin kohteisiin. Suomen hallitus asettui viisaasti vastustamaan turhaa byrokratiaa, joka vähentäisi investointihalukuutta. Taksonomia olisi uhka uuden sääntelyn varsinaiselle päämäärälle, joka on kestävien investointien saaminen liikkeelle.

‍

Komissio esitti keväällä ilmastokriteerejä, jotka ovat lisäämässä hallinnollista taakkaa koko metsäteollisuuden tuotantoketjussa osoittamatta kuitenkaan konkreettista ilmastohyötyä. Taksonomia vaikuttaakin metsäsektoriin suoraan ja epäsuoraan – osin vaikeasti ennakoitavilla tavoilla.

‍

Yritysten on aloitettava nopeassa tahdissa raportointi taksonomian mukaisuudesta perustuen toistaiseksi keskeneräiseen kokonaisuuteen. Näin taksonomia voi vaikuttaa tulevaisuudessa myös rahoituksen hintaan tai yhtiöiden houkuttelevuuteen sijoituskohteina.

‍

Taksonomia voi aiheuttaa lisää byrokratiaa myös yksittäiselle metsäomistajalle. Lisäksi on riski, että epätasapainoista ja huonosti valmisteltua taksonomiaa haluttaisiin käyttää EU:ssa ja kansallisesti muissa, metsäsektorille hyvin tärkeissä lainsäädäntökokonaisuuksissa.

‍

Komission ensimmäinen, virallisesti kesäkuussa julkistettu delegoitu säädös sisältää ilmastokriteerit taksonomian alaiselle metsätaloudelle. Komissio esittää muun muassa byrokraattista ja monitulkintaista ilmastohyötyanalyysia yli 13 hehtaarin metsätiloille. Lisäksi säädös edellyttää metsänomistajaa laatimaan raskaan metsänhoitosuunnitelman. Ilmastokriteerien jälkeen on tarkoitus julkaista luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit. Kriteereitä valmistelevassa työryhmässä on esitetty kohtuuttomia ja toteuttamiskelvottomia kirjauksia. Yksi esillä ollut vaatimus on jättää jopa 20 % talousmetsistä käytön ulkopuolelle.

‍

Metsäsektori on Suomessa jo aiemmin esittänyt, että jäsenmaat kaataisivat komission esityksen, koska esityksen sisältöä ei voi tässä vaiheessa prosessia enää muuttaa. Komission tulisi rakentaa kokonaisuus niin, että se olisi linjassa olemassa olevan uusiutuvan energian direktiivin (EU 2018/2001) metsäbiomassan kestävyyskriteerien kanssa.

‍

Delegoitu säädös asettaisi myös vähäpäästöiset energiantuotantomuodot eriarvoiseen asemaan keskenään, mikä olisi Suomen näkökulmasta epäjohdonmukaista. Lopullinen päätös ilmastokriteereiksi on määrä tehdä EU-maiden kesken joulukuussa.

‍

– Suomen hallitus osoitti hyvää harkintaa ja kykyä puolustaa kansallista etua vastustaessaan komission huonosti valmisteltua taksonomiaesitystä, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

‍

– Nyt on välttämätöntä, että Suomi lisää välittömästi aktiivista EU-vaikuttamista ja kerää päätöksen taakse riittävän määrän muita jäsenmaita. Tämän tulee olla seuravan viikon päätehtävä keskeisillä ministereillä, painottaa MTK ry:n puheenjohtaja Juha Marttila.

‍

Lisätietoja:

Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, p. +358 9 132 6600

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK ry, p. +35820 413 2340

‍