Suomalainen metsäteollisuus jatkaa määrätietoista ilmastotyötä ja näyttää esimerkkiä myös kansainvälisesti. Alan tehtaiden energiantuotannosta jo 92 prosenttia on uusiutuvaa, ja skenaarioiden mukaan on mahdollista painaa fossiilipäästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä. Metsäteollisuuden päivitetty ilmastotiekartta tuo tutkimuksiin perustuvat toimenpide-ehdotukset koko arvoketjulle – myös logistiikan päästövähennysten vauhdittamiseksi. Tiekartta osoittaa selkeästi, että Suomen hiilineutraalisuustavoitteen ripustaminen metsien hiilinieluihin oli virhe. 

Metsäteollisuuden ensimmäinen ilmastotiekartta valmistui vuonna 2020. Tiekartta osoitti jo silloin, että toimialalla on merkittävä vastuu ja rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.  

Nyt päivitetty ilmastotiekartta kertoo, että metsäteollisuuden tehtaat voivat vuosikymmenessä kehittyä lähes fossiilittomiksi. Metsien kasvua voidaan lisätä samalla kun turvataan niiden monimuotoisuus ja estetään metsätuhoja. Ilmastomyönteisten tuotteiden ohella metsäteollisuus luo myös merkittävää taloushyötyä, työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen ja suomalaisille. 

– Metsäteollisuuden ilmastovaikutusta on arvioitava globaalisti. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan maailmalla. Epätoivottavin kehitys on sellainen, jossa metsäteollisuuden kasvu siirtyy Suomen ulkopuolelle. Metsäsektorilla hiili- ja hakkuuvuodon riski on todellinen, Metsäteollisuus ry:n ilmasto- ja energia-asioista vastaava johtaja Ville Hulkkonen sanoo.  

– Teollisuuden vastuulla tässä yhtälössä on huolehtia jatkuvasta oman ympäristö- ja ilmastosuorituksen parantamisesta. Päivitetyn ilmastotiekartan tehtävänä onkin tunnistaa ne keinot, joilla suomalainen metsäteollisuus voi olla ilmastovaikutukseltaan maailman kärkeä myös jatkossa, Hulkkonen painottaa.

Kotimaisin tai EU-päätöksin ei tule vaarantaa hyvää kehitystä, joka metsäteollisuuden ilmastotyöllä on saavutettu. Suomi voi olla taloudellisesti vahva ilmastotekojen kärkimaa myös tulevina vuosikymmeninä. Jos kustannuksiltaan kilpailukykyinen sähkö, puun häiriötön ja riittävä saanti tai jokin muu investointiedellytys heikkenee, niin ilmasto- ja taloushyödyt lipuvat pois.  

Ongelmat syntyvät fossiilisista hiilidioksidipäästöistä 
 

Ilmastonmuutoksen juurisyy on fossiilisissa päästöissä. Niitä on vähennettävä voimakkaasti. Metsäteollisuuden tehtailla energiantuotanto on jo 92 prosenttisesti uusiutuvaa ja on selvää, että jäljellä olevat vähäiset fossiiliset päästöt on leikattava pois. 

Fossiilisten päästöjen alasajoa mahdollistavat useat tekijät kuten toimialan sähköistyminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla, tekoälyn ja digitalisaation parempi hyödyntäminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus. Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia ottaa talteen, varastoida ja hyödyntää tehtaiden bioenergiatuotannossa syntyvää hiilidioksidia. 

Jotta metsäteollisuuden päästöjä vähennetään kokonaisvaltaisesti, on fossiilisten päästöjen pienentämistä jatkettava myös logistiikkaketjussa. Osana tiekartan päivitystä tehdyt selvitykset valitettavasti osoittavat, että logistiikkaketjun päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Silti sitä on mahdollista tehdä monin eri tavoin. Afryn tekemän selvityksen mukaan etenkin päästöjen vähentäminen raidekuljetuksia lisäämällä on aito mahdollisuus ja alan yhteinen tahtotila. Tämä kuitenkin edellyttää sitoutumista ja toimia myös valtiolta.   

–  Selvityksen perusteella voidaan selvästi todeta, että tavararaideliikenteen volyymien kasvattaminen on tärkeä ilmastopoliittinen kysymys. Suomesta puuttuu päämäärätietoinen näkemys ja suunnitelma tavaraliikenteen edellytysten parantamiseksi raiteilla. Tämä työ on syytä käynnistää viipymättä, toteaa Hulkkonen. 

Hakkuumäärien muutokset eivät selitä hiilinielujen katoamista 

Metsämaan kadonneet hiilinielut ovat olleet suomalaisen ilmastokeskustelun keskiössä kuluneen vuoden aikana. Tutkittua tietoa aiheesta tarjoaa tiekarttakokonaisuuteen kuuluva, Luonnonvarakeskuksen Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta tekemä selvitys. Se osoittaa, että metsämaan (puusto + maaperä) vuoden 2019 nielusta hävisi vuosien 2021 ja 2025 kasvihuonekaasuinventaarioiden välillä 17 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Mittavat erot nielulaskelmissa eivät kuitenkaan selity hakkuumäärien muutoksella. Metsien hiilinielut ovat kadonneet laskentamenetelmien muutoksien sekä puustoa, maaperää ja ilmaston lämpenemistä koskevan tiedon lisääntymisen myötä.  

– On valitettavasti käynyt selväksi, että asetettaessa kunnianhimoista 2035-hiilineutraalisuustavoitetta Suomessa luotettiin liikaa metsänielujen voimaan. Hiilinieluihin liittyy paljon epävarmuuksia ja riskejä, jotka ovat monin osin realisoituneet. Myös puun tuonnin äkillinen loppuminen ja energiapuun lisääntynyt tarve ovat tilannekuvaan vaikuttaneita muutoksia, joita ei voi sivuuttaa ilmastopolitiikassa. Metsien kasvun vahvistamisessa on paljon mahdollisuuksia, joiden toteuttamiseen on nyt entistä tärkeämpää keskittyä, toteaa Ville Hulkkonen. 

Luonnonvarakeskuksen toisessa selvityksessään esittämässä ilmastoskenaariossa oikeaan aikaan toteutetut ja aktiiviset metsänhoitotoimet nostavat puuston vuotuisen kasvun pitkällä aikajänteellä jopa 120 miljoonaan kuutiometriin nykyisestä 103 miljoonasta kuutiometristä. Samalla elävän puuston hiilensidonta ja hiilivarasto lisääntyvät merkittävästi.  

Tulevaisuudessa metsät voivat tarjota vielä nykyistä enemmän ilmasto-, ympäristö- ja taloushyötyjä. Metsäteollisuuden ilmastotiekartan ja sen pohjana olevien tulevaisuusskenaarioiden mukaan toimialan on mahdollista omalta osaltaan luoda ratkaisuja kotimaan ja EU:n ilmastopolitiikan keskeisiin kysymyksiin. 

Tutustu tiekarttaan tästä.