Uutishuone

Uutiset

Metsäteollisuuden vienti kasvoi alkuvuonna; rakenteen muuttuminen jatkuu

container cargo ships docked in port – three huge freighters at harbor terminal during sunset

Metsäteollisuuden viennin arvo nousi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 3,3 miljardiin euroon. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta kertyi 3,1 prosenttia. Suomen koko tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus oli vuoden alkukuukausien aikana 20,3 prosenttia, selviää Tullin tilastoista.Metsäteollisuuden viennin rakenteen muutos jatkui, ja sitä ajavat kysynnän muutoksen globaaleilla markkinoilla. Paperi tuo yhä valtaosan vientituloista, mutta sellu kasvattaa osuuttaan.

Tammi-maaliskuun vientituloista paperituotteiden osuus oli 33 prosenttia, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli noin puolet. Ennen vuotta 2010 sellun osuus viennin arvosta oli alle 10 prosenttia, mutta alkuvuonna sen osuus oli lähes viidennes metsäteollisuuden viennistä.Myös kartongin merkitys vientitulojen lähteenä on kasvanut. Nousua on kertynyt vuodesta 2007 ja tätä nykyä kartongin osuus on noin 22 prosenttia metsäteollisuuden viennin arvosta.Saha- ja höylätavaran vientiosuus on kasvanut muutaman prosentin kymmenen vuoden aikana. Vanerin osuus on säilynyt 4-5 prosentissa. Massa- ja paperivientiä 2,6 miljardillaMetsäteollisuuden viennin rakennemuutos näkyi myös alkuvuoden vientiluvuissa. Tammi-maaliskuussa massa- ja paperiteollisuuden viennin arvo kasvoi, mutta määrä laski. Massa- ja paperituotteiden viennin arvo oli 2,6 miljardia euroa, joten kasvua kertyi 3,8 prosenttia.Tullin tilastojen mukaan paperin ja kartongin vientimäärät laskivat tammi-maaliskuussa. Paperin ja kartongin viennin arvo kuitenkin kasvoi 1,8 miljardiin euroon, 2,9 prosenttia korkeammalle kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Sekä viennin arvossa että määrässä suurin kasvu tapahtui alkuvuonna sellussa. Sellua vietiin 0,61 miljardin euron edestä, mikä on 6,6 prosenttia enemmän verrattuna vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen. Viennin määrä kasvoi 5,9 prosenttia 0,96 miljoonaan tonniin.Puutuoteteollisuuden viennin arvio nousi hieman viimevuotisesta 0,7 miljardiin euroon. Vientimäärä kuitenkin nousi 2,7 miljoonaan kuutioon, joka on 3,9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.Saha- ja höylätavaran vienti kasvoi niin määrällisesti kuin arvollisesti ensimmäisellä neljänneksellä. Saha- ja höylätavaraa vietiin 2,4 miljoonaa kuutiota ja vientimäärä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 5,1 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Viennin arvo kasvoi 3,3 prosenttia 0,49 miljardiin euroon.Vanerin vienti heikkeni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vientimäärä laski 5,9 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 0,25 miljoonaan kuutioon. Viennin arvo notkahti 3 prosenttia 0,14 miljardiin euroon.Kymmenen suurinta vientimaata kattoi metsäteollisuuden arvollisesta viennistä 62 prosenttia. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Kiina, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Belgia, Italia, Japani, Ruotsi, Puola ja Espanja.Massa- ja paperiteollisuuden suurimmat vientimaat ovat Saksa, Kiina, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Belgia. Puutuoteteollisuuden tärkeimmät vientimaat viennin arvon mukaan ovat Japani, Iso-Britannia, Egypti, Saksa ja Kiina.

Tietoa meistä

Jaa julkaisu:

Uutishuone

Lisää aiheesta

Lausunnot
Perusväylänpidon nykyinen rahoitustaso uhkaa teollisuuden tärkeimpiä raaka-ainekuljetuksia.
Lausunnot

Metsäteollisuus ry ei puolla teollisuuden perustutkinnon tutkintokokeilun aloittamista, vaikka ajatusta laaja-alaisemmasta tutkinnosta pidetään metsäteollisuudessa sinällään hyvänä. Oppilaitosopetuksen muuttuessa laaja-alaisemmaksi korostuu

Lausunnot
Metsäteollisuus ry suhtautuu kriittisesti luonnonsuojelulain luonnonarvomarkkinoita koskeviin muutoksiin.
Lausunnot
Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että metsä- ja luonnonsuojelulakeja tarkennetaan EU-tuomioistuimen lintudirektiiviä koskevan ratkaisun johdosta.
Uutiset
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto saivat 13.2.2026 ajantasaisen selvityksen raskaan liikenteen tilanteesta ja tulevaisuudesta.
Blogit
Monimuotoisuustiekartan kehitystyön myötä luontotieto liikkuu sujuvammin ja tukee aidosti sekä tutkimusta että käytännön metsätaloutta.