Työtapaturmat sekä sairauspoissaolot on onnistuttu minimoimaan metsäteollisuudessa. Työturvallisuutta on parannettu toimialalla pitkäjänteisesti, mikä näkyi etenkin viime vuosikymmenellä merkittävänä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen laskuna. Jo saavutettua suhteellisen hyvää tilannetta ylläpidetään ja sitä parannetaan yrityksissä edelleen jatkuvalla työturvallisuuskulttuurin kehittämisellä.

‍

Viime vuonna poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien taajuus paperi-, saha- ja levyteollisuudessa oli LTAF-tapaturmataajuusmittarilla ilmaistuna 7,7. Paperiteollisuudessa tapaturmataajuus oli 6,0 ja saha- ja levyteollisuudessa 12,3. Vastaavat luvut vuonna 2020 olivat 5,2 ja 12,6. Työtapaturmien taajuusluvut ovat pysyneet samalla hyvällä tasolla jo vuosia. Vuodesta 2010 tapaturmien määrä on laskenut noin 70 prosenttia. Yrityksissä on asetettu tavoitteeksi tapaturmattomat tehtaat, ja tämän eteen tehdään jatkuvasti töitä.

‍

Tapaturmataajuus (Lost Time Accident Frequency, LTAF) on yleisesti käytetty mittari, jossa poissaoloon johtaneita työtapaturmia tarkastellaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Työtapaturmaksi on kirjattu kaikki tapaukset, joista on aiheutunut vähintään yhden kokonaisen työpäivän tai -vuoron poissaolo.

‍

Koronan omikronmuunnos nosti hieman sairauspoissaolojen määrää

‍

Sairauspoissaoloja kertyi viime vuonna kemiallisessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa yhteensä noin 4,8 prosenttia säännöllisestä työajasta. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrä säännöllisestä työajasta on vakiintunut neljän ja viiden prosentin väliin. Sairauspoissaolot paperiteollisuudessa olivat 4,7 prosenttia säännöllisestä työajasta (vuosi 2020: 4,3 %), kun taas saha- ja levyteollisuudessa sairauspoissaolot 4,9 prosenttia (vuosi 2020: 4,6 %).

‍

- Sairauksista aiheutuneet poissaolot lisääntyivät hieman edellisestä vuodesta sekä paperiteollisuudessa että saha- ja levyteollisuudessa. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut loppuvuodesta 2021 levinnyt koronaviruksen omikronvariantti, kuvailee Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Reima Lehtonen.

‍

Yhteistyö työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä

‍

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää yritysten ja työntekijöiden menestykselle ja siihen panostaminen myös kustannusmielessä on kannattavaa. Panostukset kertautuvat parantuneessa työilmapiirissä, työtehossa ja tuottavuudessa. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei aina edellytä massiivisia investointeja eikä ihmetekoja. Hyvinvointi työssä on pitkälti työn ja osaamisen kehittämistä siten, että työssä onnistumiselle on hyvät lähtökohdat. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jokaisen työyhteisöön kuuluvan vastuulla. Metsäteollisuudessa johto, esimiehet ja työntekijät ovatkin yhdessä ottaneet vastuuta sen edistämisestä.

‍

- Hyvänä esimerkkinä positiivisesta kehityksestä yritysten turvallisuuskulttuureissa voidaan pitää ennakoivien vaaratilanne- tai turvallisuushavaintoilmoitusten määrän merkittävää lisääntymistä paperiteollisuudessa edelliseen tarkasteluvuoteen verrattuna. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun jokainen työyhteisön jäsen on sitoutunut turvallisuuden kehittämiseen, toteaa Reima Lehtonen.

‍

Metsäteollisuus ry:n tapaturma- ja poissaolotilasto kattaa noin 88 prosenttia sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä 92 prosenttia saha- ja vaneriteollisuuden henkilöstöstä. Tilasto kootaan vuosittain.

‍

Tutustu Metsäteollisuus ry:n tapaturma- ja poissaolotilastoon tästä.

Tutustu metsäteollisuuden vastuullisuussitoumuksiin tästä.