Marinin hallituksen teollisuuden kustannuskilpailukykyä koskevissa päätöksissä yhtä askelta eteenpäin on seurannut kolme askelta taaksepäin. Myönteistä teollisuuden sähköveron alentamista on seurannut sarja kilpailukykyä heikentäviä toimia. Metsäteollisuuden kustannukset ovat nykyhallituksen päätöksin nousemassa lähes sadalla miljoonalla eurolla.  

‍

Teollisuuden sähköveron laskeminen muiden Pohjoismaiden tasolle alentaa kustannuksia, mutta samalla tehtaiden ja liikenteen polttoaineiden kustannuksia on nostettu. Kun päästökaupan sähkönhintaa nostavan vaikutuksen kompensaatio vielä muutetaan niin sanotuksi sähköistämisen tueksi, nousevat metsäteollisuuden kustannukset merkittävästi sähköveron keventämistä enemmän.  

‍

Teollisuuden sähköveron laskeminen muiden Pohjoismaiden tasolle alentaa kustannuksia, mutta samalla tehtaiden ja liikenteen polttoaineiden kustannuksia on nostettu.

‍

Viime vuoden elokuussa toteutetut liikennepolttoaineiden verojen korotukset rasittavat metsäteollisuuden kuljetusketjua noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Samoin tehtaiden ja työkoneiden energiaverotukseen liittyvät muutokset aiheuttavat metsäteollisuudelle kokonaisuudessaan lisäkustannuksia. Siirtymäajan jälkeen lisärasite on noin 26 miljoonaa euroa.

Suomessa on ollut käytössä päästökauppakompensaatio. Päästökauppajärjestelmä aiheuttaa kustannuksia sähkönkäyttäjille, kun sähköntuottajat siirtävät päästökaupasta johtuvat hiilidioksidikustannukset sähkön hintaan.  Komissio suosittelee EU-jäsenmaille näiden kustannusten kompensointia toimialoille, jotka kilpailevat sellaisilla globaaleilla markkinoilla, joissa niiden kilpailijoilla ei ole vastaavia päästöjen vähentämisestä aiheutuvia kustannuksia.

‍

Hallitus on tehnyt myös useita teollisuudelle tärkeitä linjauksia, mutta kustannuskilpailukyvyn osalta ero moniin kilpailijamaihin nähden uhkaa kasvaa.

‍

Suomessa on tähän asti sovellettu puolitettua kompensaatiota. Hallituksen kehysriihessä sähkönhinnan nousun kompensointi päätettiin muuttaa sähköistämisen tueksi ja sen vaikutusta edelleen heikentää. Jatkossa kompensoitaisiin vain kolmannes EU:n mahdollistamasta tasosta. Lisäksi hallitus on muuttamassa palautusta voimakkaan ehdolliseksi. Tämä tulee nostamaan energiaintensiivisen teollisuuden sähkönkäytön kustannuksia arviolta 60 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasossa. Yksin metsäteollisuuden kustannukset nousevat noin 40 miljoonalla eurolla.

Monissa maissa EU:n mahdollistama palautus on täysimääräisesti käytössä. Suomi jättää näihin maihin verrattuna palauttamatta teollisuuden nousseita sähkökustannuksia noin 240 miljoonan euron verran vuoden 2024 tasossa.  

‍

Hallitus on tehnyt myös useita teollisuudelle tärkeitä linjauksia, mutta kustannuskilpailukyvyn osalta ero moniin kilpailijamaihin nähden uhkaa kasvaa. Näin vielä tilanteessa, jossa EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuden hinta antaa etumatkaa muilla mantereilla toimiville tehtaille.

Kustannusnousu on lisäksi osunut poikkeuksellisen kovaa kilpailua käyville paljon sähköä ja energiaa tarvitseville tehtaille. Etenkin paperi- ja kartonkikoneet käyvät nyt kovaa kansainvälistä kilpailua. Jatkossa Suomesta lähdetään pitemmältä takamatkalta moneen kilpailijamaahan nähden.

‍