Metsänhoidon huolellinen suunnittelu turvaa lintujen pesimärauhaa
Lintujen pesimärauha on aihe, joka nousee lähes joka kevät julkiseen keskusteluun. Tänä keväänä muun muassa WWF Suomi on esittänyt lintujen pesimäaikaisten hakkuiden rajoittamista luonnonsuojelulaissa vedoten EU:n lintudirektiiviin, joka kieltää lintujen tahallisen häirinnän ja pesien vahingoittamisen.
Metsäalan toimijat eivät tahallisesti häiritse lintujen pesintää, ja pesimärauhan säilyttämiseksi tehdään jatkuvaa työtä.
Hyvällä metsänhoidon suunnittelulla linnunpesiä voidaan tehokkaasti säästää puunkorjuun aiheuttamilta vahingoilta. Käsittelyn ajankohta, toimenpiteen rajaus ja toteutustavan valinta vaikuttavat pesinnän onnistumiseen, ja parantavat lintujen elinolosuhteita myös pidemmällä aikavälillä.
Käytännössä pesimäaikaan toteutettava puunkorjuu suunnataan kuiville ja kuivahkoille kankaille, joilla lintujen luku- ja lajimäärät ovat huomattavasti vähäisemmät kuin rehevillä kasvupaikoilla. Esimerkiksi lehdoissa, korvissa ja rehevissä rantametsissä vältetään puunkorjuuta kokonaan touko-kesäkuussa.
Karujenkin metsien hakkuissa otetaan huomioon muun muassa uhanalaisten lajien esiintymät ja suurten petolintujen pesät. Kolopesijöiden elinolosuhteita turvataan jättämällä metsään hakkuiden yhteydessä lahopuuta ja säästöpuita, jotka tarjoavat linnuille sekä ravintoa että pesäpaikkoja.
Puunkorjuun lopettaminen pesimäaikaan ei ole taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Puuta jalostavat tehtaat tarvitsevat raaka-ainetta tasaisesti läpi vuoden pysyäkseen toiminnassa. Lisäksi tehtaiden ympärivuotinen toiminta on tärkeää metsäalan tarjoamien työpaikkojen vuoksi − ei vain metsäalalla vaan myös liitännäisillä sektoreilla.
Työtä lintujen huomioonottamiseksi tehdään jatkuvasti ja käytäntöjä halutaan edelleen parantaa. Alan toimijoilla on ollut jo yli 20 vuotta käytössään yhteiset toimintaohjeet, joilla linnustolle aiheutuvat haitat minimoidaan. Ohjetta päivitetään parhaillaan laajalla yhteistyöllä, ja valmistuessaan se tarjoaa entistä paremman ohjeistuksen pesimäaikaiselle puunkorjuulle. Lisäksi paikkatiedon avulla saadaan koko ajan tarkempaa metsä- ja luontotietoa, mikä tarjoaa lisää työkaluja myös lintujen elinympäristöjen turvaamiseen.
Teksti on julkaistu Turun Sanomissa 15.5.2020