Metsäteollisuudelle logistinen kilpailukyky on toiminnan edellytys. Toimialan tuotannosta vientiin menee 90 prosenttia, josta valtaosa kuljetetaan meriteitse. Suomen satamien kautta alan tuotteita ja raaka-aineita viedään ja tuodaan yli 20 laivalastillista päivässä, ja jo päätetyt investoinnit lisäävät kuljetuksia useilla miljoonilla tonneilla vuodessa.

Merenkulun globaali ympäristösääntely vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Suomen sijainti meren takana, pitkät kuljetusmatkat maamme sisällä sekä talvimerenkulun vaatimukset nostavat alan logistiikkakustannukset kilpailijamaitamme korkeammiksi. Ero esimerkiksi Saksassa sijaitsevaan tehtaaseen voi olla kaksinkertainen. Tämän lisäksi merenkulun alueellinen, vain pohjoisia merialueita koskeva sääntely heikentää suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä keskieurooppalaisiin tehtaisiin verrattuna.

Vuonna 2015 Itämerellä voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi edellytti siirtymistä raskaasta vähärikkiseen polttoaineeseen tai asentamaan pesureita laivoihin. Direktiivi nosti metsäteollisuuden merikuljetuskustannuksia arviolta 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n, Itämeren suojelukomissio HELCOM:in ja EU:n valmistelussa on lisää sääntelyä, joka on tulossa voimaan lähivuosina. Osa rajoitteista on päällekkäisiä, ja sekä EU että HELCOM ovat pyrkineet asettamaan merialueilleen muita merialueita tiukempia tavoitteita.

Itämerellä rajoitetaan uusien alusten typpipäästöjä vuodesta 2021 alkaen. Jo aiemmin, syyskuussa 2017 tulee maailmanlaajuisesti voimaan painolastivesiyleissopimus, jolla pyritään estämään vieraslajien siirtyminen merialueelta toiselle. Sopimus edellyttää laitteistoasennuksia kaikkiin laivoihin vuoden 2022 syyskuuhun mennessä. Lisäksi EU-alueella otetaan käyttöön merenkulun hiilidioksidipäästöjä rajoittava järjestelmä, ja myös IMO suunnittelee vastaavanlaista, globaalia järjestelmää merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Tuoreessa, valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Merenkulku ja Suomen elinkeinoelämä -selvityksessä on arvioitu merenkulun ympäristösääntelyn vaikutuksia elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Raportin mukaan uusi sääntely lisää Suomen ulkomaankaupan kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuosina 2020–2025. Suurin osa lisäkustannuksista kohdistuu metsäteollisuuteen ja muihin merikuljetuksista riippuvaisiin toimialoihin. Sääntelyllä on todennäköisesti myös epäsuoria vaikutuksia, kuten siirtyminen merikuljetuksista maakuljetuksiin Suomen ja Keski-Euroopan välisessä liikenteessä. Tämä merkitsisi päästöjen kasvua kuljetettua tonnia kohti.

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että merenkulun päästörajoitteet tulevat voimaan samanaikaisesti ja samansisältöisinä kaikilla merialueilla. Suomen merikuljetuksista riippuvaisen teollisuuden kustannustaakkaa suhteessa kilpailijamaihin ei tule lisätä.

Teksti on julkaistu Satakunnan kansassa 7.8.