Euroopan suurin metsäteknologian konferenssi Formec keräsi viime viikolla Joensuuhun yli 250 tutkijaa ja toimijaa lähes 30 maasta. Teemana oli uuden teknologian hyödyntäminen kestävässä ja vähäpäästöisessä puunhankinnassa.

Joensuu ja sen ympäristö tarjosivat konferenssille upeat puitteet. Itä-Suomen yliopiston monipuolinen metsäopetus sekä huippuluokan metsätutkimus yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa ovat kaupungissa vahvasti läsnä.

Metsäteollisuuden ekosysteemi tarjoaa paljon työtä ja hyvinvointia itäiseen Suomeen tuottaen samalla puupohjaisia tuotteita niin meille kuin maailmallekin. Pohjois-Karjalan maa-alasta metsää on lähes 90 prosenttia. Metsästä ja monesta muustakin vinkkelistä katsottuna itäisellä Suomella on paljon tarjottavaa koko yhteiskunnallamme, vaikka etelän valtamedioissa joskus toisin kirjoitellaankin.

Konferenssi osoitti jälleen kerran, että metsäsektori ei lepää laakereillaan vaan panostaa tutkimukseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Teknologiakehitys puunhankinnassa on ottanut viime vuosikymmeninä isoja loikkia, ja Suomi on yksi kärkimaista. Jatkossa haasteena on, miten osaamme valikoida juuri metsäsektoria aidosti hyödyttävän tiedon.

Onnistunut puun korjuu ja kuljetus vaativat paitsi konekaluston jatkuvaa parantamista, myös tiedonkeruun ja tiedonsiirron kehittämistä. Metsänkäsittelykohdetta koskeva ennakkotieto on avainasemassa, jotta voidaan varmistaa myös työturvallisuus ja ympäristöarvojen huomioiminen.

Täsmämetsätalous tarjoaa monia win-win-tilanteita. Hakkuukoneesta lähtevä puustotieto esimerkiksi auttaa kohteella tehtyjen monimuotoisuustoimien kirjaamisessa, puiden jatkokuljetuksessa, varastoinnissa ja metsäteollisuuden tehdasprosesseissa asti.

Korjuuketjun päästöjen vähentäminen on usean tutkimusryhmän agendalla. Sähköistäminen ei ole lainkaan helppo ratkaisu, kun kyseessä ovat useita tunteja syvällä metsässä työskentelevät koneet.

Samalla ilmaston lämpeneminen haastaa korjuuta: pohjoisessa talvien leudontuminen ja sateiden lisääntyminen edellyttävät yhä tarkempaa maaperän huomioon ottamista, kun taas eteläisessä Euroopassa metsäpaloriski metsissä kasvaa. Ylimääräistä biomassaa ei aina voi metsään jättää.

Omassa puheenvuorossani sain kertoa metsäsektorin merkityksestä Suomessa, puupohjaisista ratkaisuista sekä monimuotoisuus- ja ilmastotyöstämme. Monelle vieraalle metsiemme korkea osuus koko maapinta-alasta, metsäsektorin merkitys, monimuotisuuden eteen tekemämme työ sekä vahva yhteistyö tutkijoiden kanssa oli yllätys.

Konferenssin juhlapäivällinen järjestettiin Kolin jylhissä maisemissa. Näkymä oli henkeäsalpaava. Tunnetta vahvisti sellolla ja pianolla soitettu Sibeliuksen Finlandia. Olimme syvällä suomalaisuuden ytimessä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Maaseudun Tulevaisuudessa 16.6.2025.