Suomea pitää uudistaa. Voisimme aloittaa syvään juurtuneesta ajattelutavasta, joka kahlitsee meidät etsimään yhtä suurta ratkaisua. Sellaista ei ole. Ei ollut myöskään metsäteollisuudessa, joka on rakennemuutoksen jälkeen noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi. Kansainvälinen kilpailu edellyttää huippusuoritusta päivittäin.
Kymmenen vuotta sitten metsäyhtiöiden piti löytää keinoja, joilla ne vastasivat globalisaation ja digitalisaation aiheuttamiin haasteisiin. Tarvitsimme rohkeita, raskaitakin, mutta oikeaan suuntaan vieviä päätöksiä. Samalla loimme uutta ja keskityimme yritysten uudistumiseen, minkä lisäksi synnytimme lukuisia innovaatioita. Niiden tuloksena metsäteollisuus on toimialana jälleen hyvässä iskussa.
Tehtaan porttien sisäpuolella on tehty paljon toimenpiteitä, joiden merkitystä ei voi aliarvioida. Esimerkiksi UPM:ssä olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana joka vuosi tehostaneet toimintaamme tavalla, joka vastaa juuri solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutusta. Erona on se, että keskusjärjestöjen sorvaaman kilpailukykysopimuksen vaikutukset toteutuvat asteittain ja täysimääräisinä vasta vuonna 2020.
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen käynnistymisen aikoihin perustettiin myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jonka keskeinen tarkoitus oli luoda elinkeinoelämälle yksi vahva ääni edunvalvonnassa. Mutta maailma – kuten metsäyhtiöt kokivat – muuttui nopeaa vauhtia. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja Palvelutyönantajat, yhdistivät voimansa ja fuusion seurauksena vuonna 2005 aloitti toimintansa Elinkeinoelämän keskusliitto.
Ajatus kuulosti hyvältä ja kertoi 2000-luvun alun hengestä. Mutta EK:n tehtävä oli mahdoton tehtävä, sillä monimutkaisessa maailmassa elinkeinoelämälle ei riitä yksi ääni. Tämä johtuu siitä, että yritysten ja toimialojen tarpeet ja tilanteet vaihtelevat. Myös saman toimialan sisällä on suuria eroja. On yksiköitä ja liiketoimintoja, jotka ovat kasvavia ja kannattavia ja toisaalta niitä, jotka taistelevat olemassaolostaan.
Kehitys käynnisti Metsäteollisuus ry:ssä valmistelutyön, jonka on määrä johtaa irtautumiseen keskusjärjestö EK:sta. Olemme uuden äärellä, ja se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa itsenäistä edunvalvontaamme esimerkiksi metsä-, energia-, ympäristö- ja logistiikkakysymyksissä. Lisäksi merkittävä osa alaamme koskevasta lainsäädännöstä tulee jo nyt Euroopan unionista, joten jatkamme Brysselissä näkyvää vaikuttamista. Toki olemme valmiit yhteistyöhön kaikkien sidosryhmiemme kanssa aina, kun edut ovat yhtenevät.
Ilman uudistuksia yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa, mikä johtaa siihen, etteivät ne pysty työllistämään. Metsäteollisuus aikoo jatkossakin kantaa vastuuta toimialan omasta kilpailukyvystä ja olla aktiivinen sopija. Haluamme olla aidosti luomassa uutta sopimisen kulttuuria yhteistyössä muun vientiteollisuuden kanssa.
