Hallituksen esitys valtiontuen leikkaamisesta kuitu- ja tukkipuulla tuotetulta sähköltä on saanut osakseen tyrmäävää kritiikkiä. Yksi keskeinen arvostelun kohde on byrokratian lisääntyminen. Harvemmin väitteiden takaa kuitenkaan löytyy konkretiaa.
Puututaan siis tähän keskeiseen kysymykseen: kuinka paljon byrokratia sitten lisääntyisi?
Nykyisin puun ostoa, korjuuta ja toimituksia ohjataan tieto- ja laatujärjestelmillä, joihin toimitusketjun kaikki vaiheet, puumäärät mukaan lukien tallentuvat. On puunhankkijan arkipäivää, että samasta hakkuukohteesta lähtee puuta moneen eri osoitteeseen, kuten erilaatuisia tukkeja sahoille, kuitupuueriä sellun ja paperin tekijöille ja metsähaketta energialaitoksille.
Lakimuutos lisäisi valikoimaan yhden uuden puutavaralajin. Ei kuulosta mahdottomalta.
Hallitus esittää, että sähkötukea puolitetaan, kun hakkuukohteen puuston läpimitta ylittää tietyn tason. Kuitenkin vastaava läpimittaan perustuva luokitus on ollut käytössä jo vuosikausia KEMERA-lain energiapuutuessa. Lakimuutoksen seurauksena eriteltävä uusi kohdetyyppi ei siis todellisuudessa ole ammattilaisille uutta.
Lopullisen tuen saajan, eli voimalaitoksen, on jo tänä päivänä pystyttävä osoittamaan, mitä polttoaineita ja kuinka paljon se on käyttänyt sähköntuotantoon ja miten omaa toimintaa valvotaan ja raportoidaan. Tätä varten kaikilla voimalaitoksilla on seurantajärjestelmä.
Nykyisin laitokset erittelevät polttoainekirjanpidossa kaikki käytössä olevat polttoainelaadut. Polttoainevaihtoehtoja on lukuisa määrä kymmenistä fossiilisista polttoainelaaduista aina erilaisiin biopohjaisiin metsäenergialaatuihin. Tällä hetkellä tukea myönnetään kolmelle eri metsähakelaadulle. Hallituksen esityksen seurauksena syntyisi neljäs metsähakelaatu, jolle myönnetään puolitettua syöttötariffia.
Käytännössä laitoksella joudutaan lisäämään yksi rivi lisää polttoainekirjanpitoon ja uusi polttoainelaatu seurantajärjestelmään. Ei kuulosta tämäkään mahdottomalta.
Voimalaitosten toiminnan tarkastaja eli todentaja jatkaisi toimintaansa nykyiseen tapaan myös lakimuutoksen jälkeen. Todentaja tarkastaa muun muassa polttoainekirjanpidon, tuotantoselvityksen ja seurantajärjestelmän noudattamisen. Tarvittaessa todentaja voisi tarkastaa koko polttoaineketjun kuten nykyisinkin.
Energiavirasto on arvioinut muutoksen lisäävän viraston työmäärää yhden henkilön verran. Hyötynä on, että tuen pienentäminen köyhdyttää vähemmän valtion kassaa eikä vääristä kilpailua jalostuskelpoisesta puusta.