Viime vuonna toimintansa aloittanut Ursula von der Leyenin johtama komissio on nostanut kilpailukyvyn, turvallisuuden, omavaraisuuden sekä kestävän vaurauden korkealle EU:n agendalla.
Puhtaan teollisuuden ohjelma julkaistiin runsas kuukausi sitten. Sen tavoitteena on tukea EU:ssa toimivan teollisuuden kilpailukykyä sekä luoda laadukkaita työpaikkoja. Ohjelman pohjalta rakennetaan EU:n uutta biotalousstrategiaa, jonka on tarkoitus olla valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä. Ensimmäinen biotalousstrategia laadittiin EU:ssa jo vuonna 2012. Globaalista taantumasta oli selvitty, mutta Suomessa kuului vielä kaikuja metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. Muuallakin EU:ssa pohdittiin biotalouden syvintä olemusta.
Biotalousstrategia päivitettiin juuri ennen von Ursula von der Leyenin ensimmäisen komission kauden alkua, mutta kuka muistaa miten biotalous näkyi EU:n ydintavoitteissa? Ei juuri mitenkään. Biotalous jäi puuhasteluksi, kun komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans pisti käyntiin säädöstsunamin metsä- ja maatalouden merkityksen vähentämiseksi vihreän siirtymän ajureina.
Olisiko nyt biotalouden kunnian palautuksen aika Euroopassa? Mielenkiintoista uuden biotalousstrategian valmistelussa on se, että komissiossa päävastuu on siirtynyt tutkimus- ja innovaatiopääosastolta ympäristöpääosastolle. Työtä johtaa ruotsalainen komissaari Jessika Roswall, johon puupohjaiseen biotalouteen nojaavat Pohjoismaat asettavat odotuksensa. Löytyisikö komissiosta vihdoinkin ymmärrystä biotaloudelle, sen merkityksestä eurooppalaiselle kilpailukyvylle ja roolista pyrittäessä irti fossiilitaloudesta?
Tähän olisi kyllä hyvät perusteet. Biotalous tuotti vuonna 2021 EU:iin 728 miljardin arvonlisän ja tarjosi työtä 17,2 miljoonalle ihmiselle. Suomessa vastaavat luvut vuonna 2023 olivat 29,3 miljardia euroa ja 308 800 henkilöä. EU:ssa biotalouden parissa työskentelevät muodostavat kahdeksan prosenttia kaikista työllisistä, kun Suomessa vastaava luku on 11. Metsäsektori tuotti Suomessa kolmanneksen biotalouden arvonlisäyksestä eli 9,5 miljardia euroa. Puhutaan siis sekä Suomen että EU:n mittakaavassa erittäin tärkeästä sektorista.
Puupohjaisilla tuotteilla korvataan esimerkiksi betonia ja muovia. Puurakentaminen on klassinen esimerkki betonin korvaajasta. Asiasta kuulee Euroopassa useita korulauseita, mutta totuus on toinen. Suomi ei voi myöskään asialla kehuskella. Puukerrostalojen markkinaosuus on meillä alle viisi prosenttia, vaikka ilmastohyötyjen lisäksi puurakentamisella on tutkitusti positiivisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Muovin korvaajana puu toimii muun muassa pakkauksissa, kääreissä ja vaikkapa fleece-takeissa.
Nykyisiä tuotteita parannetaan, ja uusia tuotteita kehitetään. Tie innovaatiosta globaaleille markkinoille on kuitenkin pitkä ja kivinenkin. Usein se on olemassa olevan, fossiilisista raaka-aineesta valmistetun tuotteen syrjäyttämistä. Siis tuotteen, jolla on jo toimiva markkina ja usein vielä alhaisempi hinta. Toivottavasti uusi biotalousstrategia tarttuu tähän haasteeseen ja nostaa esiin keinoja, joilla päästään purkamaan biopohjaisten tuotteiden markkinoille pääsyn esteitä.
Raaka-aine on 95-prosenttisesti kotimaista
Biopohjainen tuotanto edellyttää resurssitehokkuutta ja koko arvoketjun kestävyyttä. Tässä yhtälössä raaka-aineen saatavuus on turvattava. Suomessa biotaloutemme kivijalan – metsäteollisuuden – toiminta perustuu tasaiseen ja riittävään puuvirtaan. Raaka-aine on 95-prosenttisesti kotimaista. Se on komissionkin esiin nostamaa omavaraisuutta parhaimmillaan.
Edellinen komissio latasi hurjan määrän päivitettyä ja aivan uutta metsien käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Sanoihan Timmermans, että Euroopan metsät ovat karmeassa kunnossa. Nyt pitää toimijoille ja metsänomistajille antaa työrauha, jotta säädökset pystytään laittamaan toimeen. Uutta metsiä koskevaa kriteeristöä ei siis biotalousstrategian kautta tarvita, sillä raaka-aineen hankinnan kestävyyteen panostetaan lainsäädännön lisäksi koko ajan muilla toimilla. Työ tuottaa tutkitusti tulosta ja se jatkuu puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan teemoilla, joita valmistelussa olevat ilmasto- ja metsätalouden vesitiekartat täydentävät. Tämä kaikki osana kehittyvää ja kilpailukykyistä biotaloutta, jossa puupohjaiset tuotteet ovat osa arkeamme ja auttavat irrottautumaan fossiilipohjaisista tuotteista.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Verkkouutisissa 5.4.2025.
