Tänään julkaistu Etlan raportti ”Työaika, työllisyys ja kilpailukyky" osoittaa työajanpidennyksen olleen merkittävä osa kilpailukykysopimusta ja sen taloudellisia vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta on peräti 40 prosenttia. Muut vaikutukset selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Kanavat, jota kautta hyödyt tulevat – palkkatason säilyessä muuttumattomana – ovat työvoimakustannusten aleneminen ja tuottavuuden nousu.



Teollisuusyritykset ovat raportoineet hyötyneensä ja hyötyvänsä kikyn työajanpidennyksestä useiden väylien kautta. Näitä ovat esimerkiksi:

Tuotannon järjestelyt: Tuotannon keskeyttämisen välttäminen, joustavat lisätyöajat projektitoimituksissa sekä lisäresurssit tuotannon pullonkauloissa asiakkaille.

Tilaukset ja toimeksiannot: Palveluajan ja kapasiteetin kasvun myötä mahdollistunut asiakastarpeiden hoito lyhyemmillä ja joustavammilla läpimenoajoilla.

Työpanos- ja työllistämisedellytysten paraneminen: Suoran työllisyysvaikutuksen ohella epäsuorat työllisyysvaikutukset syntyvät parantuneen kilpailukyvyn myötä. Työaikamuutokset parantavat työllisyyttä silloin kun ne alentavat työvoimakustannuksia, mutta hyötyä tulee myös esimerkiksi tuotantokoneiston ja siihen sitoutuneen pääoman käyttöasteen paranemisesta.

Kilpailu investoinneista kansainvälisen konsernin sisällä: Eri maissa toimivan yrityksen yksiköiden keskinäisessä vertailussa suomalaisen yksikön suhteellinen asema kohenee, mikä merkitsee myös sitä, että toimipaikan kyky kilpailla konsernin sisäisistä investointi- ja kehittämispanostuksista kasvaa.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen: Yksilöllisen osaamisen laajentaminen, työturvallisuus- ja riskianalyysien tekeminen on olleet tärkeä osa saatuja hyötyjä.

Mielenkiintoisia kokemuksia kiky-tuntien vaikutuksista metsäteollisuudessa näet jäsenyhtiöidemme kertomana videoina täältä.

Kilpailukykysopimuksen työajanpidennys on nyt nousemassa myös vientiteollisuuden työmarkkinaneuvottelujen keskiöön, kun teknologiateollisuus, metsäteollisuus ja kemianteollisuus pääsevät avaamaan neuvottelukierrosta. Aiheen ajankohtaisuutta korostaa osaltaan Rinteen hallituksen työllisyystavoite 75 prosenttia, joka ei ole hiipuvien talousennusteiden valossa toteutumassa, vaan lisätoimenpiteitä tarvitaan ETLA:n mukaan vähintään 40 000 uuden työpaikan luomiseksi. Se olisi jotakuinkin saman verran kuin edellisen Sipilän hallituksen toimenpiteillä saatiin aikaan kilpailukykysopimuksella ja työmarkkinauudistuksilla.

Nyt pohdinnassa ovat tehokkaat jatkotoimenpiteet, joita myös työmarkkinaosapuolten toivotaan esittävän. Kikytunneilla on selvitysten mukaan keskeinen vaikutus työllisyystavoitteeseen – se olisikin syytä pitää keinovalikoimassa mukana.