Metsät ovat omistajalleen omaisuutta, työtä, tuloja, maisemaa, virkistystä ja suojelua. Varsin usein näitä kaikkia yhdessä. Metsänomistajat eivät omista ja käytä metsiään, jotta kansantaloudella tai teollisuudella menisi hyvin.

Asia on toisin päin. Kun jokainen elinkeinonharjoittaja ja yrittäjä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja elinkeinonsa kannattavuudesta, lopputulos yhteiskunnan kannalta on paras mahdollinen. Teollisuuden raaka-aineen saanti kotimaisista metsistä varmistuu, kun metsätalous on kannattavaa ja metsäomistajien tavoitteiden mukaista.

Meillä metsätilat ovat kohtuullisen pieniä, keskimäärin 30 hehtaaria, ja metsätulot ovat valtaosalle metsänomistajista lisätuloja säännöllisen maatilatalouden tulon, palkka- tai eläketulon rinnalla. Kun puolet teollisuuden tarvitsemasta raakapuusta tulee alle 50 hehtaarin tiloilta, myös näillä tiloilla metsätalouden on oltava kannattavaa ja mielekästä. Vastoin yleistä luuloa pienten tilojen omistajat hyödyntävät hakkuumahdollisuuksiaan tehokkaammin kuin suuremmat.

Toinen merkittävä piirre suomalaisessa metsätaloudessa on metsänomistajien korkea ikä ja sukupolvenvaihdosten hitaus. Yli 60-vuotiaiden osuus metsäomistajissa on kasvanut yli puoleen. Ikä on tutkimusten perusteella merkittävämpi puun myyntiaktiivisuutta selittävä tekijä kuin tilakoko.

Niille metsäomistajille, jotka haluavat kehittää metsäelinkeinoaan, tulee luoda siihen riittävät mahdollisuudet. Pitää löytää toimivat välineet sekä metsätilakoon kasvattamiseksi että sukupolvenvaihdosten nopeuttamiseksi. Jos mitään ei tehdä, tilakoko pienenee ja metsäomistajakunta vanhenee.

Elinkeinoon voidaan kannustaa, muttei pakottaa. Pakkokeinot tai lisäkustannukset eivät auta sen paremmin metsätilarakenteeseen kuin puumarkkinoiden toimivuuteen. Tässäkään metsätalous ei poikkea muusta elinkeinotoiminnasta.

Tehtiinpä miten fiksuja poliittisia päätöksi tahansa, tilarakenne muuttuu erittäin hitaasti. Puumarkkinoiden kehittämisessä pitää siis kehittää markkinoita, ei keksiä syitä markkinoiden ulkopuolelta. Asiakaslähtöisten palveluiden tarve ja avoin markkinainformaatio tulevat korostumaan entisestään.

Myös metsänomistukseen ja metsäyrittäjyyteen liittyvän sääntelyn vapauttaminen edistää puumarkkinoiden toimintaa ja parantaa alan imagoa. Miksi yhteiskunnan pitää säätää, missä ja miten metsäomistaja voi käyttää omaa omaisuuttaan? Metsänomistajan on voitava harjoittaa omaa elinkeinoaan ilman turhia rajoituksia.