Hallitus on uudistamassa koko ammatillisen koulutuksen ja rakentamassa uudenlaista järjestelmää. Reformi astuu voimaan vuoden 2018 alussa. Samassa yhteydessä oppisopimuskoulutusta pyritään muuttamaan niin, että työnantajille aiheutuva hallinnollinen ja taloudellinen taakka kevenee. Reformissa esitetyt lakimuutokset mahdollistavat jatkossa oppisopimuksen entistä laajemman käytön. Nyt tulee varmistaa, että sitä voidaan käytännössä hyödyntää koulutusväylänä nykyistä helpommin!
Oppisopimuksen käytön esteenä työläys – palvelu oppilaitosten tehtäväksi
Oppisopimuksen käytön esteenä on yritysten mukaan erityisesti oppisopimuksen hallinnon byrokraattisuus ja käytön työläys. Eikä tämä ole ihme, sillä Suomen oppisopimusjärjestelmässä ovat osallisina koulutuksesta vastuussa olevat koulutuksenjärjestäjät (oppilaitokset), yritykset, opiskelijat sekä joissain tapauksissa vielä oppisopimustoimistot. Yritykset joutuvat usein asioimaan monen eri tahon kanssa oppisopimusasioissa.
Miksi ei siis helpoteta asiointia ja vähennetä byrokratiaa tarjoamalla kaikki oppisopimukseen liittyvä palvelu yhden luukun periaatteella?
Käytännössä oppisopimustoimistojen tehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan koulutusta tarjoaville oppilaitoksille. Näin toimitaan jo osassa oppilaitoksia ja käytäntö on ollut toimiva. Yhden luukun periaate nopeuttaisi ja yksinkertaistaisi oppisopimusten käyttöä yritysten näkökulmasta. Asiakaspalvelu olisi nykyistä joustavampaa. Uudistus voisi mahdollisesti myös laskea oppisopimusjärjestelmän kokonaiskustannuksia, kun vastuu palvelujen tarjonnasta olisi yhdellä taholla – oppilaitoksella.
Oppisopimusta ja koulutussopimusta tarvitaan
Hallitus myös esittää osana ammatillisen koulutuksen uudistamista kaikkien nykyisten ei-työsuhteisten työvaltaisten oppimismuotojen yhdistämistä saman sateenvarjon alle – koulutussopimukseksi. Esitetty koulutussopimus toimisi järkevästi oppisopimuksen rinnalla. Tällöin ne nivoutuisivat kokonaisuudeksi ja muodostaisivat toimivan väylän ammatillisesta koulutuksesta työelämään.
Oppisopimus on toimiva tapa kouluttaa muuttuvan työelämän tarpeisiin
Metsäteollisuudessa oppisopimusta käytetään yleisimmin uusien osaajien rekrytointikanavana henkilöille, joilla on jo jokin ammatillinen perustutkinto, kuten prosessiteollisuuden perustutkinto. Oppisopimuskoulutuksella koulutetaan myös jo olemassa olevaa henkilökuntaa uusiutuvan metsäteollisuuden tarpeisiin. Oppisopimus on toimiva koulutustapa alati muuttuvassa työelämässä – sen käyttöä tulee helpottaa entisestään.
Metsäteollisuus uusiutuu, investoi ja sen työvoima eläköityy. On tärkeää saada osaajia alalle eri väylien kautta tulevaisuudessakin – myös oppisopimuksella.
