Tavoitellessamme päästövähennyksiä ja siirtyessämme pois fossiilienergiasta, turpeen ja kivihiilen käytön vähentäminen lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa. Metsä- ja energiateollisuus ovat huolissaan siitä, että lisääntyvä kysyntä johtaisi huonoihin ratkaisuihin energiapuun hankinnassa.

‍

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulmanin ja tutkija Pekka Punttilan Helsingin Sanomissa 16.8. julkaistu muistutus energiapuun korjuun riskeistä ei siis ole aiheeton, ja herättelyä sekä alan sisä- että ulkopuolelta tarvitaan. Teollisuuden toimialojen näkemys on selvä ‒ jalostuskelpoista runkopuuta tai metsäluonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeää puustoa ei tulisi toimittaa metsähakkeena energiantuotantoon.

‍

Lahopuu on yksi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen peruselementistä, ja sen merkityksestä on viestitty jo vuosia. Lahopuun merkitys on suuri, sillä Suomen metsälajeista noin neljännes on riippuvaisia lahopuusta. Metsäteollisuus onkin sitoutunut omassa toiminnassaan lahopuun lisäämiseen ja säilyttämiseen ja muun muassa kouluttanut sekä omaa henkilöstöä että yhteistyöyrittäjiä aiheen tiimoilta jo pitkään.

‍

Metsänhoidolla luodaan edellytyksiä lahopuun lisääntymiselle, ja siksi myös energiapuun korjuun yhteydessä jo olemassa oleva lahopuu tulee turvata. Sama koskee monimuotoisuudelle erityisen arvokkaita järeitä ja vanhoja lehtipuita, joita tulisi suosia säästöpuiden valinnassa. Energiateollisuudella on voimassa oleva suositus kestävän biomassapolttoaineen hankintaan, jossa kehotetaan huomioimaan muun muassa lahopuiden säästäminen. Tätä suositusta päivitetään parhaillaan.

‍

Kuinka varmistetaan, että puupolttoaineiden, kuten metsähakkeen, lisääntyvä kysyntä ei johda heikkoihin lopputuloksiin? On selvää, että epäedullisen lopputuloksen välttäminen edellyttää jatkossakin mahdollistavia toimenpiteitä useammasta suunnasta. Hallituksen tulisi edistää järkevien puupolttoaineiden tarjontaa. Se tarkoittaa metsäteollisuuden kilpailukyvyn vaalimista ja kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kehittämistä. Näiden avulla saadaan metsäteollisuuden sivuvirroista ja nuorten metsien pienpuusta puupolttoainetta markkinoille.

‍

Samaan aikaan hallituksen tulisi edistää poltolle vaihtoehtoisia ratkaisuja lämmöntuotannossa, jotka hillitsevät puupolttoaineiden kysynnän kasvua. Myös puupolttoaineiden tuonnin turvaaminen on tärkeää. Metsäalan tulee puolestaan jatkossakin kiinnittää huomiota energiapuun korjuun toimintatapoihin ja kehittämiseen sekä monimuotoisuudelle erityisen tärkeän puuston säästämiseen.  

‍

Matti Mäkelä, kotimaan metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry

Karoliina Muukkonen, energiantuotannon asiantuntija, Energiateollisuus ry