Paljastetaan heti alkuun blogin hyytävä juoni: jäänmurtajia tarvitaan jatkossakin ilmaston lämpenemisestä riippumatta. Jäissäkulkua on luvassa myös tulevaisuudessa, vaikka talvet muuttuvat. Olosuhteet voivat jopa vaikeutua lämpiminä talvina ahtojään määrän kasvaessa.

‍

Siksi ei ole yhdentekevää, millaisen jäänmurtokyvyn varaan Suomen ulkomaankauppa ja tulevat teolliset investoinnit nojaavat. Teollisuuslaitokset ovat riippuvaisia jäänmurron mahdollistamista ympärivuotisista kuljetuksista, joiden eteen keskeiset kilpailijamaamme eivät joudu jäätä murtamaan. Menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää hyisen takamatkan kuromista toimivilla jäänmurtopalveluilla.

‍

Tavarakaupassa Suomi on edelleen saari. Vaikka palveluiden osuus on kasvanut tasaisesti, leijonanosa viennistä on edelleen pääsääntöisesti meritse kulkevaa rahtia. Pelkästään metsäteollisuuden vientituotteista 90 % kulkee meriteitse maailman markkinoille. Jäänmurtajahankinnat ovatkin merkittäviä satsauksia pohjoisessa toimivien yritysten toimitusvarmuudelle ja kilpailukyvylle.

‍

Samanaikaisesti vihreä siirtymä kasvattaa kysyntää fossiilitaloutta syrjäyttävälle tavaratuotannolle, mikä luo niin metsäteollisuuteen kuin muillekin ilmastoratkaisuja tarjoaville teollisuusaloille investointihaluja. Jäänmurtajat ovat mittavia hankintoja, mutta kustannus asettuu perspektiiviinsä, kun punnitaan sillä saavutettavia etuja. Toimivat väylät parantavat huolto- ja toimitusvarmuutta sekä lisäävät koko Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä. Suomessa on myös maailmanluokan jäänmurto-osaamista, jota on tarkoituksenmukaista hyödyntää.

‍

Suomen vanhenevaa jäänmurtokalustoa on korvattava vähäpäästöisillä ja nykyaikaisilla murtajilla, jotka vastaavat modernien rahtialusten tarpeisiin. Suomen nykyisistä kahdeksasta jäänmurtajista vanhimmat ovat 1970-luvulla rakennetut Urho ja Sisu sekä 1954 rakennettu ja vuonna 1979 uusittu Voima. Rahtiliikenteessä siirrytään ympäristösyistä yhä kookkaampiin laivoihin, joille nykyiset murtajat eivät kykene avaamaan riittävän leveitä väyliä.

‍

Päätös vanhimpien jäänmurtajien korvaamisesta uusilla on tehtävä alkavalla vaalikaudella. Lisäksi tarvitaan strategista ja suunnitelmallista otetta Suomen koko jäänmurtokaluston uudistamiseen. Toimiva ratkaisu löytyy viranomaisten, elinkeinoelämän ja operaattoreiden yhteistyöstä, jonka vauhdittamiseksi on tarpeen perustaa työryhmä vuoden 2023 aikana.  

‍

Ilmoittaudu tästä Kauppakamarin, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Satamaliitto ry:n 22.3.2023 klo 8:15 järjestettävään verkkotilaisuuteen kuulemaan lisää jäänmurtajista ja talvimerenkulusta.

‍