Investointiverohyvitys puhaltaa onnistuessaan tuulta talouden purjeisiin
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi suurten ilmastoneutraalia taloutta edistävien investointien verohyvityksestä lähetettiin maanantaina lausuntokierrokselle. Verohyvitys koskisi mm. investointeja uusiutuvaan energiaan ja energian varastointiin, energiankulutuksen vähentämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille.
Maailmalla yleistynyt valtiontukikilpailu teollisista investoinneista vaikuttaa Eurooppaan ja Suomeen. Korona-aikana alkaneet valtiontukihöllennykset ovat saaneet jatkoa puhtaaseen siirtymään kohdistuvista valtiontuista. EU-alueella erityisesti suuret maat kuten Saksa ja Ranska tukevat investointeja avokätisesti. Paluuta EU:n entisiin valtiontukirajoituksiin ei näytä olevan näköpiirissä, vaikka se Suomen näkökulmasta olisikin toivottavaa. Pienelle avotaloudelle, joka taistelee kasvavan julkisen velkataakan kanssa, ei ole edellytyksiä osallistua avokätiseen valtiontukikilpailuun.
Fakta on, että Suomen ilmastotavoitteiden ja talouskasvun kannalta tärkeät teolliset investoinnit valuvat muualle, jos Suomi ei pysty näyttäytymään houkuttelevana toimintaympäristönä.
Työkalupakkimme ei onneksi ole kuitenkaan aivan tyhjä. Kansainvälisestikin entistä yleisempi houkutin on investointiverohyvityksenä annettava tukimuoto, jossa yritys saa vähentää osan investointikustannuksistaan yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta. Orpon hallitus päätti kehysriihessä investointiverohyvityksen pikaisesta käyttöön ottamisesta. Kannustimen tavoitteena on edistää sähköä hyödyntäviä investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen.
Investointiverohyvitys on markkinaehtoinen instrumentti investointien vauhdittamiseksi. Suoraan tukeen verrattuna verohyvityksellä voidaan paremmin varmistaa, että tuki kohdistuu taloudellisesti kannattavan toiminnan houkuttelemiseen. Hyvityksen saaminen edellyttää uutta taloudellista toimintaa ja sitä kautta veropohjaa kasvattavan investoinnin toteuttamista. Verohyvitys voi parhaimmillaan olla tehokas ja nopeavaikutteinen keino talouden herättelemiseksi ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Investoinnit myös uudistavat teollisuutta, joka on perusedellytys kilpailussa pärjäämiseksi jatkossa.
Jotta verohyvitys olisi houkutteleva ja pärjäisi kansainvälisessä tarkastelussa, tulisi sille kansallisesti asettaa mahdollisimman vähän rajoituksia. Epärealistiset tavoitteet investointien kokoluokkaan tai rajoitukset sovellettavuuteen voivat jopa kääntyä instrumentin tavoitteita vastaan.
Esimerkki liian kunnianhimoisesta tavoitteesta on 50 miljoonaa euron investointikohtainen vähimmäismäärä. Saksan vastaavanlaisessa tukiohjelmassa investoinnin vähimmäismääräksi on asetettu nimellinen miljoonan euron alaraja. Matalampi alaraja edistäisi puhtaan siirtymän kannalta tärkeitä pienempiä pilottihankkeita sekä olemassa olevan teollisuuden ilmastomyönteisiä investointeja, kuten sähköistymistä, energiatehokkuuden parantamista ja fossiilisten korvaamista uusiutuvilla.
Kansallinen esitys investointiverohyvityksestä on nyt siis lausuntokierroksella. Voimaantulo edellyttää lisäksi, että komissio hyväksyy sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi tukimuodoksi. Lausuntokierroksen ohella keskustelut komission kanssa jatkuvat edelleen ja on toivottavaa, että verohyvityksen yksityiskohdat kehittyvät nykyisestä.
Onnistuessaan investointiverohyvitys voi olla merkittävä helpotus Suomen miinusmerkkiselle kansantaloudelle. Ennusteet seuraavien vuosien verkkaisesta talouskasvusta alleviivaavat toimien tärkeyttä tässä ja nyt. Johdonmukainen teollisuuspolitiikka edellyttää, että turvataan kilpailijamaihin verrattuna tasapuoliset toimintaedellytykset globaalissa kilpailussa. Menestys arvioidaan kuitenkin lopulta toteutuneiden investointien valossa.