Mistä on toimiva innovaatioympäristö tehty? Kansainvälisistä tähtitutkijoista ja korkeakoulutetuista huippuosaajista, kilpailukykyisestä TKI-rahoituksesta ja pitkäjänteisistä rahoituspäätöksistä, tavoitteellisesta yhteistyöstä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä liiketoiminnan kehittämiseen kannustavasta toimintaympäristöstä. Niistä on toimiva innovaatioympäristö tehty.

‍

Toimivalla TKI-politiikalla tuetaan suomalaisen yhteiskunnan ja sen eri sektoreiden uudistumiskykyä. Uudistumiskyvyn heiketessä suhteessa kilpailijamaihimme yhteiskunnan mahdollisuudet luoda työpaikkoja, kasvattaa tuottavuutta ja loppujen lopuksi myös tuottaa hyvinvointia murenevat.  

‍

Suomessa tarve toimivalle ja ennen kaikkea vaikuttavalle TKI-ympäristölle on juuri nyt suurempi kuin kenties koskaan. TKI-panostukset ovat laahanneet jo kauan kilpakumppaneidemme perässä. Tärkeät vertailumaat kuten Ruotsi, Tanska, Saksa, Itävalta ja Yhdysvallat satsaavat uudistumiskykyynsä Suomea enemmän.

Suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuus ei ole kasvanut kansainvälisen kilpailun edellyttämällä vauhdilla.

Kun muut ovat nostaneet panoksiaan, ovat omamme viime vuosikymmenen aikana vain pienentyneet – toiseksi eniten maailmassa. Erityisen heikko tilanne on yrityksille suunnatun julkisen TKI-rahoituksen osalta. Sen osuus bruttokansantuotteesta on OECD:n mukaan Suomessa noin 0,05 prosentin luokkaa. Ruotsissa osuus on yli kaksinkertainen ja OECD-maiden keskiarvo miltei nelinkertainen.

‍

Heikko TKI-politiikka aiheuttaa jo oireita. Suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuus ei ole kasvanut kansainvälisen kilpailun edellyttämällä vauhdilla. Innovaatioiden kehittämiseen tähtäävät teknologiaohjelmat ovat joko lyhentyneet tai hävinneet olemattomiin. Tämä tuhoaa kannusteet tehdä tärkeää tutkimusyhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä. Yritykset siirtävät TKI-toimintaansa ulkomaille.

‍

Onneksi ongelmat on nähty ja niihin on tartuttu. Vuoden 2021 aikana tuotiin julki useita suomalaisen innovaatioympäristön parantamiseen tähtääviä aloitteita. Parlamentaarisen TKI-työryhmän joulukuisessa raportissa ehdotetaan julkisen TKI-rahoitustason pitkäjänteiseen nostoon sitouttavaa lakia, yli yksittäisten hallituskausien kurkottavaa TKI-suunnitelmaa ja TKI-toiminnan laajan verokannustimen käyttöönottoa. Kansallisen TKI-tiekartan päivityksessä suunnitellaan toimenpiteitä tutkimus- ja yritysmaailmojen yhteistyön vahvistamiseksi. Teknologianeuvottelukunnan raportti peräänkuulutti julkisten TKI-panosten tason nostamista ja parempaa koordinaatiota.

‍

Nämä kaikki ovat erinomaisia suunnitelmia, joihin teollisuuskin voi olla pitkälti tyytyväinen. Pöydällä on kuitenkin vasta suunnitelmia. Vaikutuksia ei saada ennen kuin pannaan hihat heilumaan.

Yli hallituskausien ulottuvia, sidosryhmäpohjaltaan laajoja ja avoimia teknologiaohjelmia tulisi käynnistää uudelleen

Rahoituksen kilpailukyvystä huolehtimisen lisäksi metsäteollisuus toivoo TKI-politiikan toimeenpanolta ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä suunnitelmiin, lisää yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välille sekä panoksia korkeakoulujen kolmanteen tehtävään, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

‍

Yli hallituskausien ulottuvia, sidosryhmäpohjaltaan laajoja ja avoimia teknologiaohjelmia tulisi käynnistää uudelleen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisten näkemysten pohjalta. Suomi on yksi harvoista eurooppalaisista maista, joissa vahvoja teknologiaohjelmia ei tällä hetkellä ole. Kaipuu teknologiaohjelmien perään on suuri niin teollisuudessa kuin akatemiassakin. Osana kokonaisuutta Suomen Akatemian lippulaivarahoitus ja Business Finlandin veturiyritysrahoitus tulisi vakiinnuttaa innovaatiojärjestelmän pysyviksi työkaluiksi.

‍

Korkeakoulujen yritysyhteistyölle tarvitaan tarkoituksenmukainen mittaristo ja seuranta. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa korkeakoulujen aiempaa syvällisempi erikoistuminen, jotta ne voivat kehittyä vahvuusalueillaan globaalisti johtaviksi ja tunnustetuiksi osaamiskeskittymiksi. Korkeakoulujen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä huippututkijoita tulee tukea, esimerkiksi edesmenneen ja huippuarviot saaneen Finnish Distinguished Professor -ohjelman tapaan.

‍

Lisäksi jo ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksessa on käytettävä huolellista harkintaa vaikuttavuuden takaamiseksi. Havainnollistavana esimerkkinä toimikoon parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdottama TKI-verokannustin. Instrumentti ei ole yleisavain kaikkiin innovaatiojärjestelmän lukkoihin, eikä verokannustin saa syrjäyttää sitä tehokkaampia suoria tukia. Etlan tuoreiden tulosten mukaan suorat tuet ovat verokannustimia tehokkaampia, kun ne kohdennetaan oikein. Verokannustin on kaiken lisäksi tehottomin juuri suuryrityksille, jotka vastaavat leijonan osasta suomalaista TKI-toimintaa ja toimivat tärkeinä vetureina pienemmille toimijoille.

‍

Tehtävää riittää. Vuonna 2023 romahtavien julkisten TKI-panosten valossa on entistä tärkeämpää keskittyä toimenpiteisiin, jotka ovat vaikuttavia. Tämä taataan parhaiten osallistamalla sidosryhmät toimenpiteiden suunnitteluun. Metsäteollisuus supisuomalaisena toimialana on valmis käärimään hihat.

‍

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Talouselämän Tebatissa 12.2.2022.

‍