Miten ilmastonmuutos ja ympäristötietoisten asiakkaiden käyttäytyminen vaikuttaa metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään? Mikä merkitys metsäteollisuuden tuotteilla on ilmastonmuutoksen hillinnässä? Näitä kysymyksiä pohtii varmasti moni kestävästä tulevaisuudesta kiinnostunut.

‍

Mekin metsäteollisuudessa arvioimme tuotteiden markkinanäkymiä yli suhdannesyklin pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisen tuoreen analyysin teki meille Afry (2021), joka tarkasteli metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää vuoteen 2035 mennessä. Samalle ajanjaksolle osuu myös Suomen tavoite hiilineutraaliudesta. Tulokset ovat innostavia: tuotteidemme globaali kysyntä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin 175 miljardilla eurolla. Siitä kasvusta myös suomalaisilla yhtiöillä on mahdollisuus saada siivunsa.

‍

Kuten oheinen kuva osoittaa, kysyntä kasvaa kaikissa päätuoteryhmissä paino- ja kirjoituspapereita lukuun ottamatta. Huomionarvoista on, että kysyntää on sekä nykyisille tuotteille että uusille kasvutuotteille. Kyseessä ei ole joko–tai-valinta. Kyseessä on sekä–että-kehitys.

‍

‍

Afryn arvion mukaan metsäteollisuuden kasvutuotteista tekniset puutuotteet, markkinasellu ja tekstiilikuidut kasvavat määrällisesti eniten. Korkeimmat kasvuprosentit löytyvät puolestaan kemikaaleista ja biopolttoaineista. Alla olevasta kuvasta nähdään, että tuotteiden markkinakoko ja -arvo vaihtelevat huomattavasti eri tuoteryhmissä, joten on fiksua hyödyntää eri tuotteiden potentiaali maksimaalisesti.

‍

‍

Suomalaisilla Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksillä on onnistuessaan mahdollisuus kasvattaa markkinaosuuttaan, sillä nykyinen osuus maailmanmarkkinoiden kokonaiskysynnästä on noin 5–7 prosenttia (27–38 miljardia euroa).

‍

‍

Metsäteollisuuden tuotteiden kasvavaa kysyntää maailmalla tukevat muuan muassa kaupungistuminen, muutokset väestörakenteessa ja digitalisaatio. Esimerkiksi kaupungeissa asuvien osuus maailman väestöstä kasvaa nykyisestä 56 prosentista 63 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Pakkauskoot kuluttajille pienenevät, mutta samalla määrät lisääntyvät pienperheiden ja sinkkutalouksien yleistyessä. Samaan aikaan digitalisaatio lisää verkkokauppaa ja tarve yhä vastuullisemmille pakkauksille kasvaa. Paremmat hygieniastandardit ja elintason nousu puolestaan lisäävät puupohjaisten hygieniatuotteiden kysyntää erityisesti kehittyvissä maissa.

‍

‍

Päästövähennys- ja hiilineutraalisuus- sekä kiertotaloustavoitteet ohjaavat niin ikään valitsemaan kestävästi tuotettuja tuotteita. Kansainväliset ja kansalliset päästövähennystavoitteet edistävät esimerkiksi biopolttoaineiden, biokemikaalien ja biomuovien kehitystä ja tuotantoa merkittävällä tavalla.  

‍

‍

On ilahduttavaa havaita ja todeta, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus saada osansa kasvavista metsäteollisuuden markkinoista.  Ainutlaatuinen osaaminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä mittava ja kasvava raaka-ainepotentiaali tuovat tukea mahdollisuuksien toteuttamiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että toimialarajatkin ylittävä kilpailukykyinen teollinen klusteri voi toteuttaa ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa tunnistetuilla kasvutuotealueilla. Tätä kehitystä edesauttaa, jos kotimainen toiminta- ja säädösympäristö on yritysmyönteinen.

‍