Sairaus- ja tapaturmapoissaoloista aiheutuu merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä menetyksiä. Ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää Suomessa vuosittain noin 20 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeellä on yli 180 000 työikäistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan sairaus- ja tapaturmapoissaoloista johtuvan tekemättömän työn kustannus yksityisellä sektorilla on vuosittain huikeat 4 - 5 miljardia euroa.Työhyvinvoinnin kehittäminen ei edellytä massiivisia investointeja eikä ihmetekoja. Työhyvinvointia ei myöskään kehitetä luomalla uusia sääntöjä tai määräyksiä. Hyvinvointi työssä on pitkälti työn ja osaamisen kehittämistä siten, että työssä onnistumiselle on hyvät lähtökohdat. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jokaisen työyhteisöön kuuluvan vastuulla. Metsäteollisuudessa johto, esimiehet ja työntekijät ovatkin yhdessä ottaneet vastuuta sen edistämisestä.

Työntekijän työhyvinvointi koostuu monista asioista: sopivasti haasteita antavasta työstä ja osaamisesta, hyvästä johtamisesta ja esimiehestä sekä työkavereista ja hyvin hoidetusta työturvallisuudesta. Yksilötasolla sairastumiset, ikääntyminen ja muutokset omassa elämässä vaikuttavat työssä jaksamiseen. Työhyvinvoinnin kokemus onkin aina hyvin omakohtainen asia.

Työhyvinvointi on tärkeää yritysten menestykselle ja siihen satsaaminen myös kustannusmielessä on kannattavaa. Panostukset kertautuvat parantuneessa työilmapiirissä, työtehossa ja tuottavuudessa. Tutkimuksen mukaan työkykyjohtamisella ja työhyvinvoinnin parantamisella voi vuodessa saada 1 000 euron säästöt työntekijää kohden.

Metsäteollisuudessa on tehty pitkäjänteisesti töitä asian eteen, mikä näkyy sairaus- ja tapaturmapoissaoloissa laskevana käyränä. Paperiteollisuudessa sairauspoissaolot ovat laskeneet alle teollisuuden keskiarvon ja työtapaturmat ovat peräti puolittuneet. Metsäteollisuusyrityksissä onkin asetettu tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Työt on mahdollista tehdä turvallisesti ilman tapaturmia, kun työturvallisuus on etusijalla.

Metsäteollisuus käy läpi rankkaa rakennemuutosta, eikä tähän liittyviltä muutoksilta ole välttynyt juuri kukaan. Osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen ja valmius siirtyä työtehtävästä toiseen auttavat muutostilanteessa. Alalla on luotu hyviä käytäntöjä, joiden avulla henkilöstön hyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rokottavat luvut on saatu laskuun. Yksilölliset erot työkyvyssä ovat kasvaneet viimevuosina ja ne tulevat lisääntymään työurien pidentymisen myötä. Tarvitsemme erilaisia malleja, joilla luodaan edellytykset tehdä hyvinvoivana töitä. Toisinaan pienet askeleet ja muutokset ovat riittäviä, joskus taas on tilausta järeämmälle ryhtiliikkeelle.

Metsäteollisuuden parhaimmat työhyvinvoinnin käytännöt on koottu tänä keväänä yksiin kansiin ja edelleen jaettavaksi. Uusiutuva metsäteollisuus tarvitsee jatkossakin raikkaita työelämän ja työhyvinvoinnin avauksia, jotta työelämä uudistuu yritysten ja työntekijöiden sekä käytännön tarpeista. Uusille ajatuksille ja vaihtoehdoille on tilausta jatkuvan parantamisen tiellä.