Viime kymmenen vuotta, alkaen globaalista rahoitus- ja talouskriisistä, ovat merkinneet erilaisten kaupanesteiden ja protektionististen toimien lisääntymistä maailmassa. Talouden kasvupyrähdyksen tuoman pienen helpotuksen jälkeen kehityssuunta on saanut jatkoa USA:n harjoittamasta kauppapolitiikasta. Siinä monenvälinen yhteisten etujen tavoittelu on korvattu aggressiivisella oman edun ajamisella. Sen sijaan, että pyrittäisiin yhdessä luomaan tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille, haetaan yksipuolisesti itselle enemmän ja parempaa kuin muille.

Protektionismi on nostanut kauppasodat yleiseksi keskustelunaiheeksi ja toisaalta herättänyt Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenet toimimaan järjestön säilyttämiseksi.

Paras ja tehokkain tapa edistää viennin ja tuonnin mahdollisuuksia ja valvoa kauppasääntöjen noudattamista on sopia niistä monenvälisesti. Tätä varten meillä on WTO, jonka puitteissa neuvotellut sopimukset kehittävät ja valvovat kansainvälistä kauppajärjestelmää eli yhteisesti sovittuja kaupankäynnin sääntöjä.

WTO:n vanhimmat sopimukset periytyvät sitä edeltävältä ajalta 1940-luvun lopulta ja tuoreemmatkin sopimukset vaativat uudistamista, jotta ne vastaisivat kaupankäynnin todellisuutta. WTO:n päätöksenteossa vaadittava yksimielisyys on kuitenkin pitkälti estänyt uudistuksissa etenemisen.

Tilanne on johtanut myös siihen, että WTO:n riitojenratkaisutuomareita on kritisoitu neuvottelijoiden paikan ottamisesta WTO:n sääntöjen kehittämisessä. Tämäkin reitti sopimusten tilkitsemiseen ja erimielisyyksien ratkaisemiseen sulkeutuu viimeistään syksyllä 2019 ellei uusia tuomarinimityksiä saada tehtyä. USA on käyttänyt nimitysten estämistä keinona saavuttaa omia kauppapoliittisia tavoitteitaan.

WTO:n perusajatus on tarjota samat säännöt ja mahdollisuudet kaikkien 164 jäsenensä väliseen kaupankäyntiin. Lisäksi WTO toimii jäsenten välisten kauppariitojen ratkaisijana, mistä myös Suomen metsäteollisuus on hyötynyt. EU:n ja Venäjän välisessä kauppariidassa todettiin Venäjän paperin tuonnista perimät tullit sovittua korkeammiksi. WTO:sta saadun ratkaisun jälkeen Venäjä laski tullit asianmukaiselle tasolle.

Yhteistyölle monenvälisen kauppajärjestelmän säilyttämiseksi on tarve. Kahdenväliset tai alueelliset kauppasopimukset eivät voi korvata monenvälistä sopimusjärjestelmää. Monenväliset sopimukset ovat tehokkaimpia ja tasapuolisimpia. Ne ovat myös kivijalka, jolle muut sopimukset rakennetaan ja jonka säännöillä muiden sopimusten hyväksyttävyys mitataan.

Metsäteollisuus ja sen menestys on Suomelle taloudellisesti tärkeää. Koska metsäteollisuuden tuotannosta valtaosa menee vientiin, sen ja Suomen menestys ovat riippuvaisia eivät ainoastaan kotimaisesta toimintaympäristöstä vaan myös siitä, että Euroopan ja muun maailman markkinat ovat meille tasapuolisesti avoimet.

Suomen tavaraviennin arvosta yli viidennes tulee metsäteollisuuden tuotteista. Metsäteollisuus työllistää Suomessa 140 000 ihmistä ja luo 3,9 miljardia euroa verotuloja.