Suomen kustannuskilpailukykyä on oiottu viime vuosina onnistuneesti muun muassa kilpailukykysopimuksella, mutta jatkotoimia tarvitaan kipeästi, Maarit Lindström kirjoittaa.





Suomen Pankki heikensi kesäkuussa ennustettaan lähivuosien talouskehityksestä. Samalla se arvioi edelleen parantamista kaipaavaa kustannuskilpailukykyä.

Olemme Suomessa kokonaisuutena tarkastellen takamatkalla verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Ja ero on kasvamassa. Valtiovarainministeriön vastikään julkaiseman analyysin mukaan Suomessa teollisuuden kustannuskilpailukyky uhkaa heiketä ensi vuonna euroalueeseen nähden.

Tilanne on pahaenteinen, sillä samaan aikaan teollisuusyritykset itse ovat raportoineet odotustensa tulevasta talouskehityksestä heikentyneen ja tuotanto-odotustensa laskeneen.

Vientiteollisuudessa toimintaympäristön synkistymistä tarkastellaan huolestuneena, koska Antti Rinteen hallitus on omin, päätösperäisin ratkaisuin nostamassa Suomessa tuotteita valmistavan teollisuuden kustannuksia.

Uusituvasta raaka-aineesta – fossiilisille tuotteille korvaavia – tuotteita valmistavan metsäteollisuuden energia- ja logistiikkakustannukset ovat nousemassa merkittävästi. Tämä heikentää mahdollisuutta voittaa osuuksia kansainvälisesti kasvavasta markkinasta.

Suomalaisen tuotannon kilpailukyky uhkaa rapautua, kun aiotut toimet katkaisevat kahden edellisen hallituksen päätösten toimintaympäristöä vahvistaneen kehityksen.





Syksyn työmarkkinakierros on paljon vartijana



Vientiteollisuuden avaamalla tulevalla työmarkkinakierroksella ja sitä seuraavilla muiden toimialojen ratkaisuilla on myös keskeinen merkitys sille, miten Suomen kustannuskehitys jatkossa toteutuu keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.

Vientiteollisuuden kilpailukykyä tulee parantaa ja samalla huolehtia siitä, että muiden alojen neuvotteluissa ei ylitetä vientialojen työehtosopimuksien kustannusvaikutusta.

Vaikka Suomen kustannuskilpailukykyä on oiottu viime vuosina onnistuneesti muun muassa kilpailukykysopimuksella, jatkotoimia tarvitaan välttämättä takamatkan umpeen kuromiseksi ja kestävän talouskasvun turvaamiseksi.

Yllätykset kansainvälisessä kehityksessä ja taloudessa voivat muuttaa tilannetta kustannuskilpailukyvyn osalta nopeastikin. Yksi talouskehitykseen kohdistuvista riskeistä on eskaloituva kauppasota.

Suhdanteen ennustettua voimakkaampi heikkeneminen voisi osaltaan heikentää Suomen asemaa esimerkiksi siinä tapauksessa, että työn hinnan nousu Suomen ulkopuolella hyytyisi nopeasti. Omissa käsissämme olevat päätökset kilpailukyvyn parantamiseksi kannattaakin tehdä viisaasti ja viivyttelemättä.



Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehden mielipidesivuilla 8. heinäkuuta.