Vientiteollisuus odottaa hallitukselta päätöksiä, jotka tukevat Suomen teollisuuden ja siten koko maan talouden kestävää kasvua ja uudistumista. Hallituksen tulisi puolestaan pidättäytyä päätöksistä, joilla suomalaisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä heikennetään.
Suomen vientiteollisuudella on merkittävä mahdollisuus vauhdittaa maamme talouskasvua koronakriisin hellittäessä vähitellen otettaan. Kestävän talouskasvun kiihdyttäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen kuitenkin vaativat nykyistä oleellisesti joustavampaa ja kilpailukykyisempää toimintaympäristöä Suomessa. Tarvetta korostaa se, että maamme talouskehitys on jäänyt selvästi jälkeen keskeisistä verrokkimaista, kuten muista Pohjoismaista.
Suomen tärkeimmät vientiliitot, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus korostavat, että hallituksen tulisi kehysriihessään kyetä tekemään pitkäjänteisiä ja eri politiikkalohkot yhdistäviä teollisuusmyönteisiä päätöksiä, jotka tukevat investointeja, puoltavat yritysten menestymistä kansainvälisessä kilpailussa ja auttavat Suomen nopeaa elpymistä.
Teollisuuden sähköistämisen tuki on viipymättä valmisteltava ja toimeenpantava
Teollisuuden vihreä siirtymä on paitsi välttämättömyys myös iso mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle. Toimialakohtaiset vähähiilitiekartat tarjoavat hyvän pohjan tavoitella niitä päämääriä, joita pääministeri Marinin hallitus on maamme hiilineutraalisuuden osalta asettanut. Toteutuakseen vihreä siirtymä ja tiekartat kuitenkin edellyttävät kehitystä tukevia poliittisia päätöksiä.
Teollisuus on irrottautumassa fossiilisista polttoaineista ja tässä kehityksessä sähköistäminen on yksi keskeinen keino. Suomalaisen teollisuuden menestys edellyttää hinnaltaan kilpailukykyisen sähkön saantia. Hallituksen on viipymättä valmisteltava ja toimeenpantava teollisuuden sähköistämisen tuki ilman kotikutoisia EU:n valtiontukisääntöjen tiukentavia linjauksia. Tuen rahoitus tulee sisällyttää valtiontalouden kehyksiin.
Hallitus valmistelee parhaillaan fossiilisten liikennepolttoaineiden kansallista päästökauppajärjestelmää. Lisäksi valtiovarainministeriön työryhmä valmistelee liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Näitä valmistellessa tulee muistaa, että Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. Verojen edelleen nostaminen tai kansallinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä kasvattaisivat Suomen logistista takamatkaa muihin maihin nähden.
Kasvun avaimet ovat tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatioissa
Käsillä oleva teknologinen murros, hiilineutraalius ja hallitusohjelman TKI-tavoitteeseen pääseminen vaativat merkittäviä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiosatsauksia. Samalla hallituksen tulee välttää toimia, jotka heikentävät yritysten halukkuutta panostaa innovaatioihin tai tuotekehitykseen.
Suomi on edelleen jäljessä hallitusohjelman TKI-tavoitteesta ja kilpailijamaista. Julkisten TKI-panosten pitkäjänteistä ja ennakoitavaa kasvattamista kohti kansainvälisesti kilpailukykyistä tasoa tulee jatkaa.
Tukea on osoitettava erityisesti yritysten uudistumishankkeisiin ja uuteen teknologiaan sekä yritysten ja oppilaitosten sekä julkisen sektorin yhteisiin ekosysteemihankkeisiin. Vuonna 2021 voimaantullut TKI-verovähennysoikeus tulee laajentaa koskemaan yliopistoyhteistyön lisäksi yritysyhteistyötä sekä TKI-henkilöstön palkkakuluja. Suomen pitäisi päästä kilpailijamaiden kanssa samalle viivalle epäsuorien TKI-tukien suhteen. Lisäksi on hyödynnettävä muita TKI-rahoituksen kasvattamisen keinoja kuten TKI-rahasto, EU-tutkimusrahoituksen tehokkaampi hakeminen sekä innovatiiviset julkiset hankinnat.
Koulutuksen on vastattava muuttuviin osaamistarpeisiin
Menestyvä vientiteollisuus edellyttää osaavaa työvoimaa. Ilman ajantasaista koulutusjärjestelmää ja siihen varattua kauaskantoista rahoitusta ei saada vientiteollisuuteen tarvittavaa osaamista. Olennaista on turvata koulutuksen laatu kaikilla koulutusasteilla. Osaamisvajeeseen vastaamiseksi tarvitaan lisäksi työnantajien tarpeisiin kehitettyjä, vaikuttavia jatkuvan oppimisen malleja, joille tulee suunnata rahoitusta.
Korkeakoulujen lisäaloituspaikkoja tulee kohdentaa tunnistetuille tarvealoille, kuten vientiteollisuuden töihin johtaville tekniikan aloille. Hallituksella on tavoite kasvattaa korkeakoulutettujen osuutta, mikä vaatii ennakoitavat ja johdonmukaiset resurssit. Teollisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumiseksi luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen kehittämiselle on saatava enemmän painoarvoa. Osaamista tulee pystyä hankkimaan myös työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton kautta, jolloin opiskelijoiden tai työntekijöiden maahantuloa tulee nopeuttaa oleskeluluvan ja viisumin haun sujuvoittamisen kautta.
Paikallista sopimista on edistettävä
Kansainvälisessä kilpailussa toimiville vientiteollisuuden yrityksille on elintärkeää kehittää jatkuvasti toimintaansa. Työehdoista sopiminen on tärkeä osa toimintaympäristöä. Teollisuuden kilpailukyvyn ja tulevaisuuden työllistämisedellytysten parantaminen edellyttävät toimintaympäristön tarkastelemista kunkin yrityksen näkökulmasta. Paikallista sopimista koskevaa työlainsäädäntöä tulisi viipymättä tarkastella kriittisesti kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmista ja varmistaa, että yrityksille taataan yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ja sopeuttaa toimintojaan yrityskohtaisin ratkaisuin.
