Euroopan unionissa on työn alla lukuisia työhön liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Hankkeiden vahvana pohjevireenä on työntekijän aseman vahvistaminen ja työnantajavelvoitteiden lisääminen.

‍

Suhtaudun varsin epäilevästi siihen, että itse sääntelykuorman ja työnantajavelvoitteiden lisäämisellä lisättäisiin yritysten investointi- ja palkkaushaluja EU-alueella. Työntekijöiden oikeuksista on pidettävä huolta, mutta komission itsensäkin tärkeimmäksi korostaman kilpailukyvyn tavoitteiston tulee näkyä myös työlainsäädännön konkretiassa.

‍

Tällä hetkellä lisääntyvät velvoitteet eivät ainakaan vahvista sellaista kuvaa, että EU:lla olisi edes pyrkimystä globaaliksi talouden ajuriksi. Metsäteollisuus pyrkii kuitenkin pitämään huolen siitä, että toimialamme työnantajien ääni kuuluu lainvalmistelussa niin EU:n tasolla kuin kansallisessa päätöksenteossa.

‍

Mitä työelämää koskevia lainsäädäntöhankkeita Brysselin pöydissä siis liikkuu juuri nyt?

‍

‍

EWC-yritysten työnantajavelvoitteet lisääntyvät

‍

European Works Council -direktiivin uudistamisehdotuksen trilogineuvottelut aloitetaan uuden EU-parlamentin alkutaipaleella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että direktiiviin on tulossa muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan myös kotimaiseen sääntelyyn.

‍

Yksi keskeisimmistä muutosehdotuksista on laajentaa direktiivin soveltamisalaa muuttamalla ylikansallisten asioiden määritelmää. Yritysten taloudellista vastuuta halutaan myös lisätä niin varsinaisessa EWC-toiminnassa kuin mahdollisesti EWC-riidoissa. Lisäksi yrityksille halutaan luoda laajemmat vastausvelvoitteet työntekijöiden EWC-edustajien kysymyksiin. Pois pöydältä ei ole myöskään työntekijäpuolen oikeus hakea täytäntöönpanokieltoa yrityksen päätösten lykkäämiseksi, kunnes tiedottamis- ja kuulemismenettely on toteutettu direktiivissä vaadituin tavoin.

‍

‍

Työharjoittelut suurennuslasin alle

‍

Euroopan komissio on esittänyt direktiiviehdotusta työharjoittelijoiden työehtojen parantamisesta työharjoitteluksi naamioitujen säännöllisten työsuhteiden torjumiseksi ja harjoittelun laatupuitteita koskevien suositusten muuttamiseksi. Asiakokonaisuus on siirtymässä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden keskusteltavaksi.

‍

Keskeisimpinä asioina ehdotetaan säädettäväksi syrjimättömyysperiaatteesta, jonka mukaan harjoittelijoita tulisi kohdella yhdenvertaisesti saman työnantajan muiden työntekijöiden kanssa, ellei eriävään kohteluun ole perusteltua syytä. Lisäksi halutaan lisätä valvontaa ja tarkastuksia harjoittelujen mahdollisten väärinkäytösten torjumiseksi.

‍

‍

Työntekijän saavutettavuuden uudet säännöt

‍

Työmarkkinaosapuolten väliset keskustelut etätyöskentelystä ja työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella päättyivät tuloksettomina vuoden 2023 lopulla. Asia siirtyi EU:n normaaliin lainsäädäntöprosessiin ja vuonna 2024 järjestettiin työmarkkinaosapuolten ensimmäinen kuuleminen.

‍

Komission aloite ja toinen kuulemiskierros ovat odotettavissa tämän vuoden aikana. Pöydällä lienevät edelleen ainakin etätyöhön liittyvät työturvallisuuskysymykset ja työvälineiden korvaaminen sekä mahdollisesti myös työntekijälle määritelty oikeus etätyöhön. Kysymyksessä työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella kiinnostavaksi nousee ainakin se, liitetäänkö mukaan kielto työnantajalle yrittää tavoittaa työntekijää.

‍

‍

Kansallisessa toimeenpanossa on huomioitava kotimaisen teollisuuden kilpailukyky

‍

Käynnistyvä vuosi tuo mukanaan myös useita työelämäaiheita kansalliseen implementointiin. Näitä ovat esimerkiksi alustatyödirektiivi ja niin sanottu palkka-avoimuusdirektiivi, joka on parhaillaan käsittelyssä STM:n työryhmässä. Ryhmän toimikausi päättyy maaliskuun lopussa. Alustatyödirektiivin kansallista täytäntöönpanoa tulee johtamaan TEM ja valmista on oltava viimeistään 2.12.2026.

‍

EU:n tekoälyasetus astui voimaan viime kesänä, jonka jälkeen sekin siirtyi kansalliseen toimeenpanoon. Asetus pannaan täytäntöön vaiheittain, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Lisävelvoitteita on tulossa esimerkiksi tekoälyn käyttöön rekrytointiprosesseissa.

‍

Viimeiseksi mainittakoon meneillään olevan yritysvastuudirektiivin (CSDDD) kansallinen täytäntöönpano, jonka taustaryhmässä olen mukana. Valmista tulee olla viimeistään kesällä 2026. Haluamme edistää täsmällistä ja tarkkarajaista lainsäädäntöä, jota on helppo noudattaa yrityskentässä. Samalla on syytä huolellisesti tarkastella, mitä direktiivissä säänneltyjä alueita katamme jo olemassa olevalla lainsäädännöllä. Niin tässä kuin edellä mainituissa kansallisen toimeenpanon hankkeissa on muistettava kansallinen kilpailukykymme, jota ei kotimaisin päätöksin tule vaarantaa.